Venäjän ja Ukrainan kaasuriidan
venymisestä vakavia seurauksia
Kun Venäjä viikko sitten keskeytti kaasutoimitukset Ukrainaan hintakiistan seurauksena, riitelevät osapuolet olivat yhtä mieltä vain siitä, että länteen kaasua riittää normaalisti. Parin päivän päästä Ukraina alkoi kuitenkin varoitella Euroopan unionia kaasuongelmista, jotka ilmenevät teknisistä syistä, kun paine putkissa laskee. Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom puolestaan syytti Ukrainaa unioniin tarkoitetun kaasun varastamisesta.
Keskiviikkoaamuna ukrainalainen kaasumonopoli Naftogaz ilmoitti, että Venäjä oli keskeyttänyt kaikki Ukrainan kautta kulkevat kaasutoimitukset. Gazpromin varapääjohtaja Aleksander Medvedev sanoi kuitenkin Berliinissä, että ukrainalaiset olivat itse sulkeneet viimeisen auki olleen kaasuputken. Naftogazin mukaan väite oli tuulesta temmattu, koska hanat ovat Venäjällä.
Kohtuuttomat mittasuhteet saanut riitely on aiheuttanut kaasupulan useissa Euroopan maissa. Pulmaa kärjistää paria viime talvea kylmemmäksi äitynyt säätila. EU:n jäsenmaiden riippuvuus Ukrainan kautta tulevasta kaasusta vaihtelee, ja esimerkiksi Saksalla ja Itävallalla on kaasua varastossa muutamaksi kuukaudeksi. Kiistan pitkittyminen voi kuitenkin suistaa Euroopan energiahuollon vakaviin vaikeuksiin.
EU oli ensi alkuun sillä kannalla, ettei Venäjän ja Ukrainan kahdenväliseen riitaan ole syytä puuttua. Nyt mieli on aiheellisesti muuttunut. Komissio sekä untuvikko puheenjohtaja Tshekki pitävät tilannetta kestämättömänä ja vaativat osapuolia pikaiseen sovintoon. Toivottavasti tänään jatkuvissa neuvotteluissa Moskovassa saavutetaan tuloksia, vaikka näkemyserot ovat erittäin kaukana toisistaan.
Jos Euroopan kaasukatkos venyy, äänenpainot energiantuonnin vähentämisestä voimistuvat. Bulgaria on jo esittänyt, että se saisi energiahuoltonsa turvaamiseksi käynnistää kaksi EU:n tahdon mukaisesti suljettua ydinvoimalaansa. Ydinvoiman kannattajat saavat laajemminkin ymmärrystä näkemyksilleen, vaikka Bulgarian antiikkisten laitosten toiminnan jatkamista tuskin muualla EU:ssa hyväksytään.
Venäjällä toivotaan, että Ukrainan kaasukriisi antaa uutta puhtia Itämeren kaasuputken rakentamiselle. Tosin yksi uusi putki ei edes riitä, jos kaasun tuonti unioniin kasvaa ennusteiden mukaisesti. Tätä nykyä Gazprom voi toimittaa kaasua Eurooppaan Ukrainan lisäksi vain Valko-Venäjän kautta sekä Suomeen erillistä putkea pitkin.
Kremlissä lienee kuitenkin unohdettu, ettei Itämeren putki välttämättä ole EU:n ja Venäjän suhteissa pelkästään taloudellinen kysymys. Kun Venäjä ajaa poliittisia tarkoitusperiään kaasukriisin avulla, luottamus siihen heikkenee jälleen piirun verran.
Läntiset asiantuntijat ovat jopa yllättyneet, ettei itänaapurimme ole öljy- ja kaasutulojen huvetessa osoittanut aiempaa enemmän sovinnonhalua vaan turvautuu yhä koviin otteisiin. Taantuman oloissa selkkaus Ukrainan kanssa aiheuttaa Venäjälle itselleen ikäviä seurauksia pitkäksi aikaa.