Hyvinvoinnin tukeminen, turvallisuuden vahvistaminen sekä aktiivisuuteen ja osallisuuteen kannustaminen ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvan keskustelun avainsanoja. Vaikka nämä teemat ovat nousseet ainakin osittain esille erittäin ikävien viimeaikaisten tapahtumien kautta, on meillä paljon positiivista kerrottavaa näihin haasteisiin liittyvästä työstä Turussa.
Voimme olla ylpeitä siitä, että emme ole "vain" seuranneet valtakunnallisen kehittämistyön jalanjäljissä, vaan kulkeneet tämän työn etujoukoissa. Turun koulut liikkeelle -hanke polkaisi alulle toimet koulupäivänaikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi (www.koulutliikkeelle.fi). Nuori Suomi ry:n kanssa tehdyn yhteistyön myötä olemme olleet yksi valtakunnallisesti seurattuja lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeita.
Viimeisin valtakunnallinen tunnustus on Suomen Lihavuustutkijat ry:n Painonhallintapalkinto, joka myönnetään vuosittain lihavuuden ehkäisyä tai hoitoa edistäville, suuria joukkoja tavoittavalle toiminnalle. Koulut liikkeelle -hankkeen lisäksi tänä vuonna palkittiin myös Turun liikuntatoimen Lasten liikunnan ihmemaa -toiminta.
Jo osana Koulut liikkeelle -hanketta korostettiin hyvinvoinnin, yhdessä tekemisen ja osallisuuden edistämistä. Näillä samoilla teemoilla jatkamme Aktiivisen ja turvallisen koulupäivän rakentamista yhteisesti kaikkien perusopetuksen koulujen (luokat 1-9) ja laajan ulkopuolisen yhteistyöverkoston kanssa.
Aktivoivaa ja kannustavaa toimintaa
Lasten ja nuorten ongelmiin ja haasteisiin reagoimisen ohella tarvitaan ehdottomasti positiivista tekemistä. Voisi puhua "syrjäytymisen ehkäisyn ensimmäisestä vaiheesta". Se tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksille aktivoivan ja kannustavan toiminnan kautta.
Pyrimme löytämään keinoja aktivoida itse koulupäivää ja uusia tapoja osallistamiselle. Yhtä tärkeää on löytää tapoja lasten ja nuorten turvalliseen ja toiminnalliseen iltapäiväänkin. Tähän liittyy esimerkiksi välituntitoiminnan, oppilasaktivaattoritoiminnan ja fyysisten ympäristöjen kehittämistä, aktiivisuuteen kannustavien välineiden tarjoamista sekä kannustamista harrastetoimintaan.
Oppituntien jälkeisten iltapäivän yksinäisten tuntien vähentäminen monipuolista harrastetoimintaa kehittämällä on yksi keskeinen haaste, jossa on jo päästy lupaavaan alkuun. Turun kouluissa on jo saatu positiivisia kokemuksia muun muassa liikkumaan aktivoivasta kerhotoiminnasta. Haasteena on ollut tavoittaa koulun liikuntakerhotoiminnan pariin niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta ole liikunnallisesti aktiivisia, mutta joiden terveydelle ja hyvinvoinnille sillä olisi erittäin suuri merkitys.
Myös jatkossa on tärkeätä tavoittaa monipuolisen toiminnan kautta erityisesti elämänhallinnalleen tukea ja kannustusta tarvitsevat lapset ja nuoret. Yhtenä isona haasteena, niin Turussa kuin laajemminkin, on luoda pohjaa ja riittäviä kannustimia sille, että myös seurat ja yhdistykset kykenisivät paremmin osallistumaan laadukkaan, iltapäiviin ajoittuvan harrastetoiminnan tuottamiseksi.
Toiminta voi olla hyvinkin erityyppistä. Pelkän ohjatun toiminnan rinnalla voidaan suunnitella ja myös toteuttaa pihamaalauksin ja pienimuotoisin välinein aktivoivia ja viihtyisiä koulupihoja. Lapset ja nuoret itse voivat toimia välituntitoiminnan suunnittelijoina ja organisaattoreina. Aikuisen rooli olisi tarjota mahdollisuuksia ja toimia motivoijana.
On vaikea osoittaa tai "hinnoitella" tämänkaltaisen toiminnan tuloksellisuutta. Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -kokonaisuuteen liittyvän monitieteisen tutkijaryhmän keskustelussa nousi haasteena esille, miten konkretisoida sitä, mitä joskus tulevaisuudessa elämäntavan aktivoitumisen ja viiteryhmän löytymisen ansiosta "jää tapahtumatta". Peruspalveluministeri Paula Risikko on terveydenedistämisen politiikkaohjelmaan liittyvässä keskustelussa tuonut esille valtiontalouden tarkastusviraston arvion, jonka mukaan nuoren, pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset 60-ikävuoteen mennessä ovat miljoonan euron luokkaa. Siis yhden.
Tarvitaan uudenlaisen kumppanuuden mallia
Kaikkien toimijoiden tulee oivaltaa oma roolinsa tässä hyvinvointityössä. Hyvinvointi ja turvallisuus eivät synny vain kouluterveydenhuoltoa vahvistamalla tai kuraattoreita lisäämällä. Tarvitaan myös aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja osallisuutta edistäviä viihtyisiä ympäristöjä, toimintaa ja välineitä. Esimerkiksi koulupihoja kehittämällä voitaisiin lisätä lasten ja nuorten koulupäivän aikaista aktiivisuutta ja viihtyvyyttä, mutta myös lähiliikunnan edellytyksiä asuinalueilla.
Haaste kohdistuu erityisesti kuntasektorin toimijoihin. Mutta onko tämän työn oltava enää vain kunnan ja valtion vastuulla? Voisiko laajempi yhteiskuntavastuuajattelu ulottua myös tämän toiminnan pohjan rakentamiseen?
Voisiko osa resursseista tullakin vaikka yrityksiltä tai säätiöiltä? Tarvitaan uudenlaista yhteiskunnallista toiminta- ja resurssointimallia - hyvinvointikumppanuutta - jonka perusteista toivottavasti päästään myös Turussa myös keskustelemaan. Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra on käynnistämässä kuntasektorille suuntautuvaa ohjelmaa. Sen painopisteenä on kuntien palvelutuotannon kehittäminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen palvelujen tuotantoprosesseille. Toivottavasti edustamamme ennaltaehkäisevän toiminnan muodot pääsevät osaksi myös tätä kehittämistyötä.
Tällä hetkellä kehittämistyön rahoitus tulee osittain Turun kaupungilta ja osittain ulkopuolisista rahoituslähteistä, kuten opetushallitukselta. Tavoitteena on kuitenkin luoda kattava toiminnallinen ja taloudellinen perusta, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Sitä tukisivat eri toimijat ja rahoituslähteet.
Turku 2011 -hanke lisää mahdollisuuksia
Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihanke avaa tällekin keskustelulle uusia mahdollisuuksia. Turku 2011 -säätiön kanssa neuvotellaan Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -kokonaisuudesta. Tavoitteena on kulttuurin keinoin tuoda lasten ja nuorten arkeen uusia aktivoivia, vuorovaikutteisia ja hyvinvointia edistäviä toimintatapoja.
Lapsille ja nuorille on tarjottava mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omassa arjessaan. Oleellista on tiedostaa lasten ja nuorten rooli - ei vain valmiiksi suunnitellun, ohjatun tai toteutetun toiminnan kohteena tai yleisönä - vaan aktiivisina toimijoina ja osaajina oman toimintansa ja ympäristönsä suunnittelijoina ja toteuttajina.
Osana Turku 2011 -kokonaisuutta on tavoitteena laaja kaupunkitason toimintakokonaisuus. Kulttuurin toimijat tarjoavat aktivoivaa ja osallistavaa toimintaa, ympäristöjä sekä välineitä kaikille lapsille ja nuorille. Koulun kautta tavoitetaan koko kohderyhmä ja erityisesti elämäntavalleen tukea ja kannustusta tarvitsevat, joita on vaikea tavoittaa minkään muun toiminnan kautta.
Tavoitteena on usean lukukauden kestävä prosessi kouluissa, jonka huipentuma ovat kulttuuripääkaupunkivuonna koulujen omat ja oman näköiset "produktiot". Ne kehittyvät toimintaprosessin edetessä koulujen tasolla. Hanke jättää vastaavanlaisen toiminnan edellytyksiä - välineitä, toimintatapoja, materiaaleja, olosuhteita - myös pidemmälle tulevaisuuteen.
Voisiko yksi Turku 2011 -hankeprosessin tuloksista olla uudenlainen lasten ja nuorten hyvinvointikumppanuuden malli? Se, jos mikä olisi luovan hyvinvointi-innovaation synnyttämistä.
Kirjoittaja on kehityspäällikkö Turun kaupungin opetuspalvelukeskuksessa.
