Syömällä terveeksi. Funktionaalisesta ruuasta elinvoimaa. Terveysvaikutteinen ravinto tie pitkään ikään.
Ruokapuodin asiakasta suostutellaan nykyisin toinen toistaan houkuttelevimmilla lupauksilla, joiden todenperäisyyttä maallikon on mahdoton varmistaa. Jo parin vuoden kuluttua kaiken pitäisi kuitenkin olla toisin, kun EU:n uusi ravitsemus- ja terveysväiteasetus alkaa täysitehoisesti purra.
EU:ssa on vuoden 2007 heinäkuusta lähtien sovellettu jäsenmaita sitovaa asetusta, joka tiukentaa ja yhtenäistää ruuan terveysväittämiä normittavaa lainsäädäntöä. Pääsääntönä on, että mainoslauseet ja pakkausten tuoteinformaatio perustuvat tieteelliseen näyttöön.
Tähän asti elintarvikkeiden terveysmarkkinoinnilla on vallinnut viidakkomainen tila. Valvonta ja vaateet vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Löyhimmillään funktionaalisia elintarvikkeita on voitu myydä jopa täysin valheellisin argumentein. Toista ääripäätä edustaa Tanska, jossa ei sallita minkäänlaista terveysvaikutuksiin vetoamista.
Suomessa terveys- ja ravitsemusväittämiä on kontrolloitu jälkivalvonnalla, eikä niistä ole ollut yksityiskohtaisesti sitovia normeja. Täällä tilanne on kuitenkin sikäli lohdullinen, että tunnetuimmat kotimaiset innovaatiot hampaita suojaavasta ksylitolista veren kolesterolia alentaviin kasvisterolituotteisiin ovat vaikuttavuudeltaan tieteellisesti testattu.
Uuden asetuksen mukaan kansallisille terveysväittämille pitää hankkia Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n erityislautakunnan hyväksyntä. Sertifiointi vaaditaan sekä jo markkinoilla olevilta että sinne pyrkiviltä erikoistuotteilta.
Tähän syksyyn mennessä EFSA on saanut alun kolmattasataa hyväksymishakemusta, joissa on kysymys muun muassa sairauden riskin alentamisvaikutuksista. Lisäksi Italian Parmassa toimivan viraston käsittelyä odottaa liki 3 000 terveysväittämää, jotka EU:n komissio on kerännyt jäsenmaiden markkinoilta. Hakemusten lopullista määrää voidaan tässä vaiheessa vain arvailla.
Suomalaisen elintarviketeollisuuden hakemukset ovat toistaiseksi menneet heikohkosti läpi. Tähän mennessä tutkituista kahdeksasta vain yksi läpäisi EFSA:n seulan. Tarkistusta odottaa vielä 220 hakemusta.
Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymistä väitteistä kootaan jäsenmaiden yhteinen rekisteri, josta kuluttaja voi itse tarkistaa asian oikean laidan. Rekisterin on määrä valmistua vuoden 2010 alussa.
Koko ruljanssi ottaa aikaa ja vaivaa, kiitos unionin perusteellisen byrokraattisuuden. Lautakunnan hylkäämät terveysväitteet viedään sekä EU:n komission, parlamentin että Euroopan neuvoston käsittelyyn. Myös hylätyt kirjataan kiellettyinä väitteinä yhteisön rekisteriin.
Lopullisena tavoitteena on elintarvikkeiden luokittelu ravitsemuksellisen koostumuksen mukaan. Tulevaisuudessa terveysväitteitä saa esittää vain elintarvikkeista, jotka täyttävät näille ravintosisältöprofiileille asetetut kriteerit. Tämä auttaa kuluttajaa valitsemaan kokonaisvaltaisesti terveellisiä ruoka-aineita.
Vaikka EU:n laajuinen terveysväittämien normitus tietää elintarviketeollisuudelle tiukkenevia näyttövaatimuksia, se samalla asettaa kaikki alan toimijat samalla lähtöviivalle. Ja on toivottavasti omiaan tuottamaan innovaatioita, joissa tieteen saavutuksia hyödynnetään kansanterveyttä edistävällä tavalla.
