Aliot

Nuorten mielenterveyspalveluissa kehittämisen varaa

TS/Jane Iltanen<br />Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat Suomessa ovat masennus ja ahdistuneisuus. Vaikka ongelmat tunnistetaankin, nuoret eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Osa nuorista putoaa sekä sosiaalisten verkostojen että yhteiskunnan muiden tukiverkkojen ulkopuolelle.
TS/Jane Iltanen
Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat Suomessa ovat masennus ja ahdistuneisuus. Vaikka ongelmat tunnistetaankin, nuoret eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Osa nuorista putoaa sekä sosiaalisten verkostojen että yhteiskunnan muiden tukiverkkojen ulkopuolelle.

Viime vuoden aikana tapahtuneiden nuorten tekemien ja nuoriin kohdistuneiden järkyttävien väkivaltarikosten vuoksi haluan palata kahteen tutkimukseen, jotka Turussa tehtiin vuosina 2001-2007 nuorten syrjäytymisriskien tunnistamiseksi. Tutkimusten kohteena olivat työttömien nuorten palveluohjauksessa kohdatut nuoret, joista työntekijät olivat erityisen huolissaan.

Nuorista tehtiin tutkimusta sekä heidän biopsykososiaalisen elämäntilanteensa kartoittamiseksi että palvelujärjestelmän ongelmien paikantamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi.

Merkittävin tulos kuntoutustutkimuksesta oli se, että 58 tutkimukseen osallistuneesta nuoresta 37:llä todettiin eriasteisia mielenterveyden ongelmia, pääasiassa ahdistus- ja masennusoireita.

Kuntoutustutkimuksen jälkeen nuorten tilanteista tehty seurantatutkimus osoitti, että intensiivisestä palveluohjauksesta huolimatta nuorten saaminen mielenterveyspalveluihin oli vaikeaa.

Kelan Petrean kuntoutus- ja tutkimusyksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan monelle näistä nuorista tyypillistä oli rikkonainen lapsuus ja nuoruus. Riskit myöhemmän iän ongelmiin olivat muodostuneet jo varhaislapsuudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osalle nuorista jo varhain alkanut viranomaisten kohtaaminen ja tukitoimet olivat tuttuja. Ongelmien moninaisuus ja erityinen raskaus sekä ongelmat viranomaisten yhteistyössä olivat johtaneet siihen, että merkittävää muutosta nuorten tilanteissa ei saatu aikaan.

Kyse ei siis ollut varhaisen puuttumisen puutteesta vaan keinottomuudesta saada vaikeat elämäntilanteet ja tukipalvelut kohtaamaan oikeaan aikaan ja vaikuttavalla tavalla.

Ongelmat tunnistetaan, mutta hoitoon ei pääse

Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat Suomessa ovat masennus ja ahdistus sekä vaikeudet aikuisen identiteetin löytämisessä. Suuri joukko nuorista, neljäsosa 13-22-vuotiaista, ei saa tarvitsemaansa apua avohoidosta ja on jäänyt mielenterveyshoidon ulkopuolelle.

Nuorten mielenterveysongelmat tunnistetaan jo kohtuullisen hyvin, mutta siitä huolimatta nuoret eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Erityisesti joukko yli 18-vuotiaita on karsiutunut hoidon ulkopuolelle. Nuoruuden ikärajojen määrittelyn vaihtelu estää nuoria pääsemästä palvelujen piiriin.

Mielenterveysongelmat ovat nuorten vaikein terveysongelma. Hoitamattomina ne aiheuttavat aikuisena pitkään kestäviä häiriöitä ja työkyvyttömyyttä. Nuoret joutuvat odottamaan liian kauan ennen kuin heidän psyykkisen kasvun ja kehityksen häiriöihinsä puututaan.

Alle 26-vuotiailla suomalaisnuorilla suurimmat kuolinsyyt ovat itsemurhat ja riskikäyttäytymisen seuraukset. Lastensuojelun asiakkaana olevilla nuorilla riski kuolla ennen 25 ikävuotta on nelinkertainen normaaliväestöön verrattuna. Stakesin tekemän selvityksen mukaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaat ovatkin syrjäytymisriskissä olevan väestönosan ydinryhmä.

Suuri joukko työn ja koulutuksen ulkopuolella

Tilastotiedot nuorista kertovat, että ikäluokittain 8,8 prosenttia nuorista ei kouluttaudu peruskoulun jälkeen, eli noin 5 280 nuorta vuodessa ei jatka opintoja. Näiden nuorten työmarkkina-asema tietointensiivisessä yhteiskunnassa on heikko. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää 10 prosenttia nuorista. Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on joidenkin arvioiden mukaan 100 000 nuorta.

Lääninhallituksen selvityksessä koulutuksen, työttömyysturvan ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria oli Länsi-Suomessa vuonna 2006 yhteensä 45 000. Joukko on niin suuri että siitä on syytä olla huolestunut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimukset ja normaali palvelujärjestelmä eivät kykene tavoittamaan näitä nuoria, jotka eivät hakeudu mihinkään. Järjestelmistä kadonneet nuoret syrjäytyvät jo nuorina sekä sosiaalisesti, koulutuksesta että työmarkkinoilta.

Osa nuorista putoaa täysin sekä sosiaalisten verkostojen että yhteiskunnan muiden tukiverkkojen ulkopuolelle. Nuorille tarvitaan erityisesti matalan kynnyksen palvelupisteitä, nuorten ohjaukseen keskittyviä luottotyöntekijöitä ja jalkautuvaan työhön perustuvia toimintamalleja.

Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Jorvin sairaalan Jeri-projektista, jossa työskentelee moniammatillinen ryhmä psykiatrian alan ammattilaisia. Kun isompi huoli nuoresta herää esimerkiksi koulussa, niin oppilashuollon jäsenet voivat soittaa Jeriin ja saada näin psykiatrian asiantuntemuksen osaksi nuoren tueksi tehtävää työtä.

Moniammatillisuus ei nuorten palveluissa kuitenkaan pääsääntöisesti toteudu toivotulla tavalla. Nuorten omaa ääntä olisi kuunneltava aiempaa enemmän. Palvelujen kehittämiseksi tarvitaan tietoa syrjäytymisriskissä olevien nuorten omista kokemuksista. Nuorten kanssa tehtävään työhön tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua ja kestäviä ratkaisuja.

Apu turvattava riittävän pitkäksi aikaa

Nuorten palveluja ei kehitetä riittävästi omana kokonaisuutena. Nykyinen palveluverkosto on hajanainen, verkostojen kokoonpanot eivät aina ole tarkoituksenmukaisia eikä perustoimijoiden yhteistyö ole riittävän tiivistä.

Palveluissa on heikko ajallinen intensiteetti silloin, kun nuori tarvitsisi enemmän ja pitkäaikaisempaa tukea. Nykyiset palvelut ovat myös ruuhkautuneet ja työntekijät vaihtuvat usein. Nuorille olisi turvattava apu niin pitkäksi aikaa, että tilanne muuttuu paremmaksi tai turvallinen jatkosuunnitelma on muodostunut.

Nuorten palveluiden kehittämistyötä on tehty sekä Turussa että Varsinais-Suomen muissa kunnissa erilaisten hankkeiden jatkumona. Hyvien käytäntöjen käyttöönotto kuitenkin onnistuu harvoin, mikäli työntekijät vaihtuvat ja työmuodot eivät muodostu osaksi muuta palvelujärjestelmää.

Nuorten työttömyystilanteen huomattava paraneminen näkyy siinä, että työttömien nuorten ohjauspalveluiden piiriin jäävät nyt suuressa syrjäytymisriskissä olevat nuoret. Kuntouttavan työtoiminnan laki auttaa saamaan nämä nuoret palveluiden piiriin ja mahdollistaa näin tilanteeseen puuttumisen ja tarvittavat tukijärjestelyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tukea tarvitsevien määrä kaksinkertaistunut

Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioinnissa ja edistämisessä on monia haasteita. Stakesin tilastojen mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut erityisopetuksessa, avo- ja sijaishuollossa sekä psykiatrisessa hoidossa vuodesta 1995 vuoteen 2007.

Aikaisempaa useampi lapsi ja nuori siis pääsee palvelujen piiriin, mikä sinällään on hyvä asia. Asiakasmäärien voimakas kasvu herättää kuitenkin myös vakavan huolen siitä, mikä lasten ja nuorten tilanne Suomessa todella on ja miten tähän tilanteeseen pystytään vaikuttamaan.

Aiheeseen liittyvissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa on toistuvasti tuotu esiin varhaisemman tuen ja puuttumisen tarve, tarkoituksenmukaisten arviointimenetelmien puute ja erilaisten pitkäkestoisten intensiivitukimallien kehittäminen.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen perustuvan työn tulee tutkimusten mukaan perustua ennaltaehkäisevään työotteeseen, nuoren kokonaistilanteen arviointiin, todellisen avun ja tuen tarpeeseen, nopeaan apuun, dialogiseen verkostotyöhön, moniammatillisuuteen ja toiminnan viemiseen lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, kotiin, päivähoitoon, kouluun ja vapaa-ajan toimintoihin.

Yhdessä läheisverkostojen kanssa etsitään lapsen ja nuoren hyvinvointia suojaavia tekijöitä ja luodaan hänen tuekseen toimiva verkosto.

Varsinais-Suomeen suunnitteilla uudistuksia

Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmaan, Kasteeseen, liittyen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suunnitteilla merkittävä lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän uudistus.

Kehittämishankkeen tarkoituksena on tehdä katsaus lapsiin ja nuoriin liittyvistä syrjäytymisriskeistä sekä käytössä olevista arviointimenetelmistä, niiden käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta käytännön työn, kehittämisen ja tutkimuksen välineenä.

Palvelujärjestelmän kehittämiseksi luodaan uuden 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain mukaisia pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia.

Länsi-Suomen alueella lasten ja nuorten kehitysympäristöissä toimivat työntekijät koulutetaan avoimen dialogin ja verkostotyön menetelmien käyttäjiksi ja yhdessä työntekijöiden kanssa kehitetään työkaluja ja hyviä työkäytäntöjä varhaisen, oikea-aikaisen ja pitkäjänteisen tuen organisoimiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut aktiivinen paremman yhteistyön aikaansaamiseksi peruspalvelujen, lastensuojelun ja psykiatrisen avo- ja laitoshoidon välille.

Perhetyötä on kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana ja viime keväänä tehdyn selvityksen mukaan Varsinais-Suomessa toimii yhteensä 110 perhetyöntekijää erityistä tukea tarvitsevien perheiden apuna ja tukena. Suurella osalla perhetyön asiakkaana olevista perheistä on hoitokontakti psykiatriseen hoitoon, joten ammattilaisten yhteistyön tiivistäminen on erittäin tarpeellista.

Lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ on saatava laaja-alaisesti yhteiseksi asiaksi. Länsi-Suomella on nyt mahdollisuus profiloitua erityisen lapsi- ja nuoriystävällisenä alueena.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori. Hän työskentelee kehittämispäällikkönä Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikössä, jota rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja 47 kuntaa.

OUTI LINNOSSUO

TS/<br />Outi Linnossuo
TS/
Outi Linnossuo