Pääkirjoitus

Järjenkäyttö sallittua netissäkin

Varas tyhjensi pankkitiskiltä turkulaismiehen tilin toukokuussa. Teko onnistui pari vuotta sitten varastetun ajokortin avulla, vaikka kortti oli asianmukaisesti kuoletettu (TS 29.7.). Helsinkiläismies otti muutama vuosi sitten pankista 25 000 euron suuruisen lainan varastetun henkilöllisyyden turvin. Tässä ei tarvittu muuta kuin rikoksen kohteeksi joutuneen postin tutkimista.

Molemmissa tapauksissa oli kyse pankin selvästä lepsuilusta. Ne kuitenkin osoittavat, että rikoksilta on yhä vaikeampi välttyä, vaikka olisi itse ollut huolellinen ja tarkka. Varkaille riittää pelkkä sosiaaliturvatunnuksen selville saaminen.

Erityisen altis henkilövarkauksille on internet. Amerikkalainen tietoturvayhtiö Symantech raportoi viime keväänä, että sosiaaliturvatunnuksista on tullut kysytyin kauppatavara nettirikollisten pimeillä markkinoilla. Ne ovat jopa luottokorttinumeroita ja pankkitietoja halutumpia.

Tietoja hankitaan haittaohjelmilla, joita on kuitenkin suhteellisen helppo välttää pitämällä tietokoneen päivitykset ja torjuntaohjelmat ajan tasalla. Myöskin tietojen kalastelu väärennetyillä kirjeillä on tähän saakka pysynyt vähäisenä kielivaikeuksien takia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Rikollisten kerrotaan käyttävän jopa käännöstoimistoja saadakseen kalastelukirjeiden kieliasun uskottavammaksi.

Suurin vaara on verkkopalveluissa, johon kirjautuessa joutuu useimmiten antamaan tarkkoja tietoja itsestään. Käyttäjä ei välttämättä tiedä, miten luotettava palvelun ylläpitäjä on ja mihin tietoja käytetään. Tietosuojavaltuutettu moittiikin aiheellisesti verkkotoimijoita yksityisyydensuojan vähättelystä (HS 29.7.).

Myös normaalin maalaisjärjen käyttäminen voisi auttaa. Tuskin kukaan kertoo henkilötietojaan, jos niitä ventovieras tulee kadulla kysymään.