Pääkirjoitus

Kaavoituksen nopeuttaminen
ei tärvele kansalaisoikeuksia

TS/Veikko Wahlroos<br />Asemakaavapäätöksistä valitetaan usein hallinto-oikeuteen, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
TS/Veikko Wahlroos
Asemakaavapäätöksistä valitetaan usein hallinto-oikeuteen, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Julkinen rakentaminen on joskus toivottoman hidasta. Kaavoitus ja siihen liittyvä luottamushenkilökäsittely, luvat, hankintapäätökset ja usein asiaan kuuluvat kunnallisvalitukset vievät aikaa. Demokraattisen kontrollin ja tehokkuuden yhdistämiseen on hartaasti yritetty etsiä keinoja, jotka ottaisivat tasapuolisesti huomioon veronmaksajan, julkisyhteisön ja yritysten intressit.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori esittää lääkkeeksi kunnallisen valitusoikeuden rajaamista (HS 29.7.). Eduskunta saa syksyllä käsittelyynsä ehdotuksen, jonka mukaan hallinto-oikeuden antamasta asemakaavapäätöksestä saisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) vain valitusluvan kautta.

Uudistus koskisi vain sellaisia asemakaavoja, jotka sijaitsevat oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Yleiskaavat ovat nykyään lähes järjestään oikeusvaikutteisia. Valitusoikeuden rajaaminen koskisi lisäksi vain niitä hallinto-oikeuden ratkaisuja, joissa kunnan tekemä päätös ei ole muuttunut.

Lainmuutoksella halutaan karsia niin sanottuja turhia valituksia ja vaikeuttaa ammattivalittajien mahdollisuuksia jarruttaa päätöksentekoa. Aikaa säästyisi noin kymmenen kuukautta, jos KHO:n täysimittaista käsittelyä ei tarvita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansalaisten perusoikeuksien rajaamiseen on syytä suhtautua kriittisesti. Demokraattinen päätöksenteko on kiistatta hidasta, mutta parhaimmillaan kansalaisia tasapuolisesti kohtelevaa.

Väärin käytettynä oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen on kuitenkin pienen vähemmistön diktatuuria, joka voi pitkäänkin jarruttaa enemmistön tahdon toteutumista.

Asemakaavoituksessa on olennaista kiinnittää huomiota prosessin alkupäähän. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki takaa mahdollisuuden siihen, että tarvittavat näkökohdat tulevat kaavoittajan tietoon.

Kaavoituksessa kaikkia ei voi kuitenkaan koskaan tasapuolisesti miellyttää. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on muokata lopputuloksesta sellainen, että enemmistö voi sen hyväksyä.

Huolellisesta valmistelusta ja päätöksenteosta huolimatta asemakaavaan voi jäädä epäoikeudenmukaisuuksia. Niitä varten valitusoikeutta tarvitaan.

Valmisteilla oleva valitusoikeuden rajaaminen ei muserra kansalaisten oikeusturvaa eikä vaikutusmahdollisuuksia. Kaavojen juridiikkaa punnittaisiin yhä monessa portaassa.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava on syntynyt demokratian pelisääntöjen mukaan. Siitä on ollut mahdollisuus valittaa KHO:een saakka.

Asemakaavapäätöksestä voi aina valittaa hallinto-oikeuteen. Valitusluvan epääminen vaatii sekin KHO:lta oman harkintansa. On syytä olettaa, että kiistellyimmät kaavapäätökset kulkevat vastedeskin KHO:n kautta.

Turhien ja kiusantekomielessä tehtyjen valitusten vähentämisellä saavutettava aikatauluhyöty on merkittävä. Tehokkuuden pienestä parantamisesta eivät demokratia ja oikeusturva vielä vaarannu.