Aliot

Sodan uhan uskotaan väistyneen Suomen yltä

TS/Veikko Wahlroos<br />Ye-everstiluutnantti Tuomo Hirvosen mielestä kansanedustaja Juha Korkeaojan johtama turvallisuuspolitiittinen seurantaryhmä on nähnyt kovin niukasti kehittämisen varaa maamme puolustuksen linjauksissa. Varsinainen raportti julkaistaan syksyllä.
TS/Veikko Wahlroos
Ye-everstiluutnantti Tuomo Hirvosen mielestä kansanedustaja Juha Korkeaojan johtama turvallisuuspolitiittinen seurantaryhmä on nähnyt kovin niukasti kehittämisen varaa maamme puolustuksen linjauksissa. Varsinainen raportti julkaistaan syksyllä.

Suomi on suoranainen lintukoto. Kansalaisten ei tarvitse pelätä, että itänaapuri ryhtyisi panssareilla parantelemaan Pietarin turvallisuutta. Venäjä ei muodosta meille sotilaallista uhkaa. Maa on näet sitoutunut yhteiseurooppalaiseen arvopohjaan ja sen sotilasdoktriiniakin voidaan luonnehtia puolustukselliseksi.

Terrorismi ei ole meille ongelma. Maamme turvallisuuspolitiikka on nähtävä nyt laajassa kehyksessä, jossa uusiksi uhkakuviksi nousevat suuronnettomuudet, ympäristötuhot ja pandemiat sekä ilmastonmuutosten aiheuttamat kriisit.

Näin auvoiseksi tulkitsee Juha Korkeaojan puheenjohdolla työskennellyt turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä Suomen aseman. Raportti julkaistiin kesäkuun lopulla. Yhdestätoista kansanedustajasta ja kahdesta asiantuntijasta koostunut toimikunta vakuuttaa maamme turvallisuustilanteen jatkuvan ei vain yhtä vakaana kuin tähänkin asti, vaan jopa paranevan.

Seurantaryhmän mielestä ulkopuolisen maan aseellinen hyökkäys Suomea vastaan merkitsisi sitä, että muut EU:n jäsenvaltiot rientäisivät avuksemme myös sotilaallisin keinoin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luottamus unionin yhteisvastuuseen

Ryhmän luottamus unionin yhteisvastuuseen on niin voimakas, ettei Natoon liittymistä tarvitse edes pohtia. Sen mielestä Lissabonin sopimuksen sotilaallinen avunantovelvoite toimii turvatakuuna, vaikka Irlanti kaatoi kansanäänestyksessään koko sopimuksen.

Suomalaiset parlamentaarikot uskovat, että solidaarisuudelle perustuva avunantovelvoite on muodostunut poliittiseksi olotilaksi, joka on toimeenpantu erillisin päätöksin. Pääministeri Matti Vanhasen edellisen hallituksen vaatimalle lisälausekkeelle, jonka mukaan EU:n turvatakuut eivät vaikuta esimerkiksi meidän puolustuspolitiikkamme erityisluonteeseen, ohjausryhmä ei pane painoa.

Mietinnössä kuvataan kyllä onnistuneesti vallitsevia oloja sekä valtiojohtomme harjoittamaa politiikkaa, mutta tuoreet tulevaisuuden näkymät puuttuvat siitä. Teksti on siloteltu ja asiat esitetty parhain päin ja niin ympäripyöreästi, ettei myöhemmin joudu niistä tilille.

Nato vakautti Itämeren

Seurantaryhmän tehtävänä oli tarkastella Suomen turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja antaa suuntaviivat virkamiehille, jotka valmistelevat valtioneuvoston selontekoa maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Kyseinen selonteko julkistetaan tulevana syksynä.

Kansanedustajat tarkastelevat aluksi Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja pitävät sen kehitystä myönteisenä. Tämän katsotaan johtuvan nimenomaan siitä, että Baltian maat kuuluvat Natoon.

Raportissa ei muistella niitä varoituksen sanoja, joita maamme korkeimmasta johdosta suunnattiin Suomenlahden eteläpuolelle, kun Viro, Latvia ja Liettua päättivät hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Meillähän uskoteltiin silloin tasavallan presidenttiä myöten, että Baltian maat horjuttavat Nato-hankkeillaan Itämeren alueen sotilaallista voimatasapainoa. Niiden sanottiin aiheuttavan ehdoin tahdoin Venäjälle turvallisuusriskin, johon tämä ei voi olla vastaamatta.

Kun Nato näytti, ettei Kremlillä ole veto-oikeutta sen ratkaisuihin, oli Vladimir Putinin hallituksen sopeuduttava muuttuneeseen tilanteeseen. Venäjän vastaukset, joita Helsingissä niin kovasti pelättiin, osoittautuivat suulliseksi kiukutteluksi ja rajasopimusneuvottelujen jäädyttämiseksi. Sotilaallisella puolella näkyvin seuraus oli lopettaa Baltian ilmatilan loukkaukset, joihin Venäjän ilmavoimat olivat siihen asti syyllistyneet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi pysyy yhä sotilasliiton ulkopuolella

Kun Suomen valtiojohto huomasi, ettei eteläisten naapureiden liittyminen Natoon horjuttanutkaan Itämeren alueen vakautta eikä kiristänyt tilannetta sodan partaalle, se käänsi kelkkansa. Baltian kuuluminen sotilasliittoon nähdään nyt turvallisuutta lisäävänä piirteenä. Juha Korkeaojan johtama seurantaryhmä ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että samankaltainen kehitys tapahtuisi myös Suomen kohdalla.

Parlamentaarikkojen mielestä maamme turvallisuuspolitiikan peruslinjat ovat kestäviä eivätkä edellytä olennaisia tarkistuksia. Niinpä seurantaryhmä ei edes ehdota harkittavaksi, voisiko Baltia-ilmiö käydä toteen meidänkin kohdallamme. Se toteaa ykskantaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.

Ammattipoliitikot ovat sanansa sanoneet ja päätyneet helpoimpaan mahdolliseen ratkaisuun eli muuttumattomuuden jatkumiseen. Kun uskotellaan elämän sujuvan niin kuin ennenkin, ei ärsytetä äänestäjiä eikä horjuteta hallintorakenteita. Poliitikothan ovat aina olleet lähinnä oman aikansa puuhamiehiä eivätkä niinkään tulevaisuuden suunnittelijoita.

Venäjäkö vakaa valtio?

Toinen tekijä, jonka ryhmä sanoo vaikuttavan välittömästi Suomen turvallisuuspoliittiseen lähiympäristöön, on Venäjä. Maan kehittyminen demokraattiseksi oikeusvaltioksi todetaan edistyneen kehnosti.

Seurantaryhmä pitää edistyksen jarruna erityisesti järjestölakia, joka astui voimaan pari vuotta sitten. Tämän säännöstön varjolla on lamaannutettu avoimeen yhteiskuntaan kuuluva kansalaistoiminta ja tukahdutettu sananvapaus. Sähköinen viestintä on lähes kokonaan hallituksen ja aluekuvernöörien kontrollissa.

Näistä vapaaseen yhteiskuntaan kuulumattomista piirteistä huolimatta suomalaisista kansanedustajista muodostettu seurantaryhmä äityy kehumaan Venäjän kehitystä vakaaksi ja maan arvopohjaa yleiseurooppalaiseksi. Arvioissa on imartelun makua, kun ottaa huomioon, miten seikkaperäiset selvitykset se on saanut raporttia valmistellessaan.

Ohjausryhmä on haastatellut muiden muassa Suomen Pankin Pekka Sutelaa ja suojelupoliisin erikoistutkija Timo Valtosta sekä järjestänyt tutkijaseminaarin yhdessä Ulkopoliittisen instituutin kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näissä tilaisuuksissa on varmasti käynyt ilmi, miten arvaamatonta Venäjän kehitys on ollut ja miten vaikeaa sitä on ennakoida. Oikeusvaltioissa on totuttu siihen, että lait säätelevät toimintoja ja antavat suuntaviivat menettelytavoille.

Venäjällä aluekuvernöörien antamat säädökset saattavat poiketa duuman vahvistamista lakipykälistä tai presidentin ukaaseista, mistä johtuen hallinnollisilta ratkaisuilta puuttuu yhtenäinen linja. Venäjästä tulee ulkomaisille yrityksille mahdollisuuksien maa vasta sen jälkeen, kun sen lakeihin voi luottaa.

Sotilaalliset voimannäytöt lisääntyvät

Venäjä suuntaa nykyisin merkittävän osan tähtitieteellisiin summiin kasvaneista energiatuloistaan asevoimien palauttamiseksi neuvostoajan malliseksi mahtitekijäksi. Vanha vakoilusatelliittijärjestelmä Kosmos on palautettu entiseen laajuuteensa, Mustanmeren laivasto on työnnetty Välimerelle ja strategiset pommikoneet ovat aloittaneet partioinnit valtamerillä.

Keskimatkan ohjukset on palautettu Eurooppaan ja maalitettu EU-maihin, TAE-sopimus on irtisanottu, strateginen ohjus Topol M on otettu palveluskäyttöön ja uusia kehitellään, Kalingradiin uhataan sijoittaa ydinkärkiä ja koko pohjoisen kalotin kattava suurtehotutka on pystytetty Karjalan kannakselle Lehtusiin.

Yllä on lueteltu osa Venäjän asevoimissa viime aikoina toteutetuista toimenpiteistä. Lontoon strategisen instituutin ja Tukholmassa sijaitsevan rauhan ja konfliktien tutkimuslaitoksen julkaisuissa niitä pidetään merkkeinä Kremlin vaikutusvallan lisäämisestä aseelliseen voimannäyttöön tukeutuen. Suomalaiset parlamentaarikot tulkitsevat ne osoitukseksi puolustuksellisesta sotilasdoktriinista.

Juha Korkeaojan johtama seurantaryhmä on nähnyt kovin niukasti kehittämisen varaa maamme puolustuksen linjauksissa. Parannusehdotuksista merkittävimpänä mainittakoon havainto, ettei jokaista asejärjestelmää tarvitse korvata samanlaisella, mutta aikaisempaa kalliimmalla. Jos esimerkiksi hävittäjä korvataan miehittämättömällä lennokilla, niin väite kaluston kallistumisesta ei päde. Ryhmä suositteleekin siviilitekniikan hyödyntämistä sotavarustehankinnoissa.

Kirjoittaja on turkulainen ye-everstiluutnantti ja tietokirjailija.

TUOMO HIRVONEN

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/
TS/