Pääkirjoitus

Ihmisen ulkonäöstä tullut liian
määräävä kriteeri työelämässä

TS/Marttiina Sairanen<br />Lihavuus on paisuva ongelma muillekin kuin työelämässä syrjityille naisille. Jo noin 40 prosenttia suomalaisista on lievästi ylipainoisia.
TS/Marttiina Sairanen
Lihavuus on paisuva ongelma muillekin kuin työelämässä syrjityille naisille. Jo noin 40 prosenttia suomalaisista on lievästi ylipainoisia.

Miestenlehti Playboyn Puolan painos rankkasi suomalaisen Tanja Karpelan Euroopan toiseksi kauneimmaksi ministeriksi. Entinen Miss Suomi, ex-kulttuuriministeri ja nykyinen kolmannen kauden kansanedustaja on epäilemättä huippu-esimerkki siitä, miten pitkälle ulkoisilla avuilla voi politiikassa ponnistaa.

Valitettavasti ulkonäkö on yhä määräävämpi kriteeri myös työmarkkinoilla. Sen vahvistaa Turun yliopiston ja Yalen yliopiston yhteistyössä tekemä tutkimus ylipainoisten asemasta työelämässä.

Turun yliopiston dosentin Pekka Räsäsen ja Yalen yliopiston tutkijan Juho Härkösen selvitys perustuu noin 4 000 henkilön aineistoon. Se kuuluu osana laajaan eurooppalaiseen paneelitutkimukseen. Tulokset ovat etenkin tuhtien naisten kannalta karua kertomaa.

Ylipainoisilla naisilla on muihin verrattuna jopa kaksinkertainen riski joutua työttömäksi. Heidän kuukausipalkkansa saattaa olla parisataa euroa pienempi kuin naisilla keskimäärin. Miehillä vastaava vaikutus on vain 50 euroa.

Tutkijat korostavat, että ylipainoisuus on naisilla todellinen, riippumaton muuttuja. Sen kielteiset vaikutukset todentuvat senkin jälkeen, kun ikä, koulutustaso, ammattiala ja muut työelämässä keskeiset taustatekijät on vakioitu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos naista arvioidaan työelämässä lähinnä rasvakerroksen perusteella, kysymys on ilmiselvästä syrjinnästä. Tällaista diskriminointia on kuitenkin käytännössä sangen vaikea osoittaa. Eikä ongelmaa ainakaan helpota se, että lihavuuden alitajuinen vaikutus on kaksisuuntainen.

Tutkijan mukaan pullukoilla on heikon itsetuntonsa vuoksi jo valmiiksi muita alhaisempi vaatimustaso, kun puhutaan esimerkiksi palkasta tai ammatissa etenemisestä.

Toisaalta myös työnantajien asenteita hallitsevat usein varsin stereotyyppiset käsitykset. Uskotaan aivan tosissaan, että lihavat ovat automaattisesti työssään hitaita, laiskoja ja tehottomia, eivätkä oikein hallitse omaa elämäänsä.

Ylipainon tulkitaan helposti kielivän siitä, ettei kilojensa kantaja jaksa tai välitä pitää huolta fyysisestä hyvinvoinnistaan. Paino-ongelmien syyt saattavat kuitenkin olla niin moninaiset, eivätkä aina itse aiheutettuja, ettei niistä pitäisi tehdä liian yksioikoisia johtopäätöksiä.

Kuinka oikeassa brittiläinen sosiologi Anthony Giddens olikaan todetessaan, että nyky-yhteiskunnassa ihmiseltä edellytetään herkeämätöntä kriittisyyttä itseään kohtaa. Modernia elämäntapaa määrittävät Narkissoksen ulkokultaisuus, jonka voittokulusta turkulaistutkimus osaltaan todistaa.

Käynnissä oleva elinkeinorakenteen muutos pitää huolen, ettei ulkonäkötekijöiden merkitys vastaisuudessa ainakaan vaimene. Palvelualojen voimistuessa lisääntyvät työtehtävät, joissa edellytetään huoliteltua olemusta, sorjaa vartta ja edustavuutta.

Ja mikä todennäköistä, oikeita mittoja vaaditaan enenevästi ja ennen pitkää myös miehiltä.

Tämä on korjattu versio. Aiemmassa versiossa Yalen yliopiston tutkijan Juho Härkösen etunimi oli muuttunut Jukaksi. Lihavuustutkimus on tehty hänen ja Turun yliopiston dosentin Pekka Räsäsen yhteistyönä.