Pääkirjoitus

Obama haki kampanjalleen
uskottavuutta Euroopasta

LK/REUTERS<br />Barack Obama sai lämpimän vastaanoton Saksassa.
LK/REUTERS
Barack Obama sai lämpimän vastaanoton Saksassa.

Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Barack Obama haki itselleen ulkopoliittisia pisteitä valitsemalla muun muassa Afganistaniin suuntautuneen matkansa päätepisteeksi Berliinin. Paikka oli huolellisesti valittu.

Berliinin puhe herätti amerikkalaisissa muistoja John F. Kennedystä, jota pidetään yhä uuden aikakauden ja toivon presidenttinä. Sellaisena Obamakin haluaa esiintyä äänestäjilleen.

Berliini sopi pitopaikaksi myös siksi, että Saksan ja Yhdysvaltain suhteet ovat nykyisen presidentin aikakaudella huonontuneet tasolle, jolla ne eivät ole olleet toisen maailmansodan jälkeen. Etenkin saksalaiset näkevät Obamassa mahdollisuuden paremmille suhteille. Suosio oli siten taattu.

Euroopan ja Yhdysvaltain välit huononivat varsinkin presidentti George W. Bushin ensimmäisellä virkakaudella. Eurooppalaisten näkemyksistä ei välitetty, kun Yhdysvallat päätti olla allekirjoittamatta Kioton ilmastosopimusta. Eripuraa lisäsivät Irakin sota ja vankien kohtelu muun muassa Guantanamon leirillä.

Monissa Euroopan maissa toivotaan, että Obama valituksi tullessaan kuuntelisi enemmän liittolaisten mielipiteitä. Viitteitä tästä hän antoi esittämällä, että Eurooppa ja Yhdysvallat yhdistävät voimansa terrorismin ja maailman muiden suurten ongelmien voittamiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Obama kohdisti puheensa Euroopan unionille, jonka hän toivoi nousevan tasavertaiseksi liittolaiseksi Yhdysvaltain kanssa. Presidentti Bush ei ole unionia juuri noteerannut, vaan on pyrkinyt taivuttelemaan yksittäisiä jäsenmaita politiikkansa taakse.

Berliinin puhe oli kuitenkin myös täynnä retoriikkaa ja iskulauseita, joilla ei ollut syvempää sisältöä. Obama jätti ottamatta kantaa moniin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiin kiistakysymyksiin.

Esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelut ovat olleet umpikujassa jo seitsemän vuotta. Vaikka Obama ilmaisi tukensa vapaakaupalle, hänen kampanjansa on viime kuukausina saanut protektionistisia sävyjä. Hän muun muassa on luvannut neuvotella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan uudelleen.

Myös suhtautumisessa Iranin ydinasehankkeeseen on eroja Obaman ja eurooppalaisten välillä. Hän ei sulje pois sodan vaihtoehtoa, kun taas Euroopassa uskotaan neuvottelujen voimaan.

Monissa Euroopan maissa epäillään Obaman todellista halua nostaa EU täydeksi kumppaniksi Yhdysvaltojen rinnalle. Senaatissa hän on johtanut ulkoasiainvaliokunnan Euroopan alakomiteaa, mutta ei tavannut koskaan unionin suurlähettilästä Washingtonissa. Euroopassa hän on käynyt viimeksi neljä vuotta sitten. Tuolloinkin kyse oli välilaskusta Lontooseen Venäjälle suuntautuneella matkalla.

Ei siis ole ihme, että Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi aiemmin tällä viikolla, ettei hän usko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan juuri muuttuvan voittipa vaalit kuka tahansa.