Aliot

Koulutukseen pääseminen edistää sopeutumista Suomeen

TS/Riitta Salmi<br />Turkulaiset nuoret haaveilevat enimmäkseen lukiokoulutukseen pääsemisestä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten pääkoulutusväylä peruskoulun jälkeen on kuitenkin ammatillinen koulutus. Alle puolet maahanmuuttajataustaisista pääsee aloittamaan toivomassaan toisen asteen koulutuspaikassa.
TS/Riitta Salmi
Turkulaiset nuoret haaveilevat enimmäkseen lukiokoulutukseen pääsemisestä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten pääkoulutusväylä peruskoulun jälkeen on kuitenkin ammatillinen koulutus. Alle puolet maahanmuuttajataustaisista pääsee aloittamaan toivomassaan toisen asteen koulutuspaikassa.

Turkulaisista yhteisvalintaan 2000-luvun alkupuolella osallistuneista maahanmuuttajataustaisista nuorista, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi, vain 45 prosenttia pääsi aloittamaan toivomassaan toisen asteen koulutuspaikassa.

Vastaavana ajankohtana suomenkielisistä nuorista 65 prosenttia ja ruotsinkielisistä 75 prosenttia pääsi aloittamaan toivomassaan eli ensimmäisen hakutoiveen mukaisessa toisen asteen koulutuspaikassa.

Toisen asteen koulutukseen päässeet, peruskoulunsa loppuun asti käyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät olleet tehneet koulutusuriaan erityisopetuksen puolella vaan normaalissa peruskoulutuksessa. Koulumenestys suomenkielisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kesken oli yllättävän samansuuntaista, tosin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla jonkin verran heikompaa, koska he loivat koulutusuriaan muulla kielellä kuin äidinkielellään.

Tänä päivänä etenkin Turussa moni maahanmuuttajataustainen lapsi tai nuori valikoituukin jo peruskoulussa erityisopetuksen oppilaaksi pitkälti kielellisten ongelmien vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erilaiset taustat, samansuuntaiset toiveet

Nuorten koulutusuratoiveet kertovat heidän suuntautumisestaan ja toiveistaan kiinnittyä tulevaisuudessa työelämään tietyille aloille.

Koulutusuratoiveet liittyvät vahvasti nuorten tulevaisuuden haaveisiin päästä osallisiksi ja täysivaltaisiksi toimijoiksi yhteiskuntaan.

Koulutusuratoiveet muodostuvat peruskoulutuksessa vietettyjen vuosien aikana. Ne muotoutuvat nuorten omien pohdintojen kautta ("Mitä minusta voisi tulla?") sekä käsityksistä omasta itsestään varsinkin opettajilta saadun palautteen perusteella.

Turkulaiset ruotsinkieliset, suomenkieliset ja maahanmuuttajataustaiset nuoret haaveilivat kaikki enimmäkseen lukiokoulutukseen pääsemisestä. Suomenkielisten nuorten koulutusuratoiveet ovat kautta aikain jakautuneet sukupuolen mukaan, ryhmä poikia luotaa toiveitaan ammatillisiin koulutuksiin.

Sama sukupuolen mukainen koulutusuratoiveiden jakautuminen oli havaittavissa myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla, jopa korostuneemmin. Useampi maahanmuuttajataustainen tyttö kuin suomenkielinen tyttö toivoi jatkavansa koulutusuraansa lukiokoulutuksessa.

Hakutoiveiden täyttyminen kasvattaa motivaatiota

Turkulaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten pääkoulutusväylä oli 2000-luvun alussa ammatillinen koulutus, suomen- ja etenkin ruotsinkielisten nuorten puolestaan lukiokoulutus. Maahanmuuttajataustaisista tytöistä 45 prosenttia pääsi lukiokoulutukseen ja 33 prosenttia ammatillisten koulutuksien pariin. Maahanmuuttajataustaisista pojista 43 prosenttia aloitti samaan aikaan ammatillisissa opinnoissa ja vain 25 prosenttia lukiokoulutuksissa.

Koulutusurilta kokonaan syrjään maahanmuuttajataustaisista nuorista valikoitui jopa 19 prosenttia. Suomenkielisistä turkulaisista koulutuksesta syrjään valikoitui tuolloin 12 prosenttia, kun taas ruotsinkielisistä nuorista kaikki saivat toisen asteen koulutuspaikan.

Kun koulutuksesta syrjään valikoituneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten prosenttiosuutta vertaa yleensä vuosittain ilmoitettuun määrään, oli tämä lähes kymmenen prosenttia suurempi kuin valtakunnallisella tasolla suomenkielisten keskuudessa.

Koulutuksesta syrjäytymiseen saattaa olla osittain syynä puutteellinen tieto ja ymmärrys yhteisvalinnasta ja siinä pärjäämisestä, eli toisin sanoen tarpeisiin nähden riittämätön määrä oppilaanohjausta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiveiden mukaiseen koulutusuraan valikoituneella nuorella on hyvä motivaatio jatkaa aloittamansa opinnot myös loppuun asti. Muihin kuin ensimmäiseen hakutoiveeseen valikoituneet todennäköisimmin keskeyttävät opintonsa kiinnostuksen puuttuessa.

Turun ammatti-instituutin tilaston perusteella lukuvuonna 2005-2006 peräti 28 prosenttia maahanmuuttajataustaisista nuorista keskeytti aloittamansa toisen asteen ammatilliset opinnot.

Peruskoulutuksella ja siinä menestymisellä on hyvin tärkeä merkitys maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutus- ja myöhempien työurien rakentumiseen, mutta ennen kaikkea heidän sopeutumiseensa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen riskin ehkäisyyn.

Tasavertaisuutta vain tukitoimia parantamalla

Koulutusjärjestelmän voi nähdä erottelevan nuoria erilaisille koulutuksellisille ja ammatillisille urille äidinkielen ja maahanmuuttajuuden mukaan. Mikäli maahanmuuttajataustaiset nuoret valikoituvat systemaattisesti erilaisille koulutusurille suomen- ja ruotsinkielisten kanssa, voidaan yhteiskunnassa nähdä ylläpidettävän tietyn väestönosan eristämistä.

Yhteiskunnassa saatetaan pitää yllä eriarvoisuutta vähemmistöjen ja valtaväestön kesken esimerkiksi koulutukseen pääsemisessä ja työn saamisessa. Maahanmuuttajataustaiset koulutukseen haluavat nuoret jäävät koulutuksen ulkopuolelle heidän suomen kielen tasonsa vuoksi, eikä heille tästä huolimatta saada järjestettyä suomen kielen taitoa vahvistavia kursseja resurssien puutteeseen vedoten.

Koulutusjärjestelmään tarvitaan maahanmuuttajataustaisille nuorille sellaisia tukimuotoja, jotka todella mahdollistaisivat useammalle kuin vain harvoille pääsyn koulutuksiin, joihin he kokevat mielenkiintoa.

Opettajat, koulut ja kunnat haasteen edessä

Asia on tärkeä myös maahanmuuttopoliittisen linjauksen takia, jossa ihmisten toivotaan muuttavan Suomeen työvoimavajetta paikkaamaan. Maahan houkuteltavia osaajia tuskin kiinnostaa maa, jonka peruskoulutuksessa ei ole mahdollistettu maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tasavertaista koulutusuraa valtaväestön kanssa.

Työperäisen maahanmuuton tukeminen tulee varmasti yhä voimallisemmin haastamaan opettajat, koulut ja kaupungit kehittämään palvelujaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta siten, että he saisivat entistä paremmat mahdollisuudet valikoitua perusasteelta toisen asteen koulutuksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maahanmuuttajataustaisten nuorten peruskoulutuksen jälkeiseen koulutukseen pääseminen olisi ensiarvoisen tärkeää heidän suomalaiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan sopeutumisensa kannalta. Vielä merkityksellisempää heille olisi päästä tavoittelemiinsa toisen asteen koulutuksiin tasavertaisesti muiden kanssa.

Tulevaisuuden moniarvoisessa yhteiskunnassa tulisi olla tilaa kaikille ihmisille, vieraskielisyydestä tai maahanmuuttajuudesta huolimatta. Tämä edellyttäisi ennen muuta tilan tekemistä heille niin peruskoulutukseen, sen jälkeisiin koulutuksiin kuin työelämäänkin.

Artikkeli perustuu kirjoittajan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tehtyyn pro gradu -tutkielmaan "Turkulaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusuratoiveet ja valikoituminen yhteisvalinnassa verrattuna suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin nuoriin".

TEA LEMPIÄINEN

TS/<br />Tea Lempiäinen
TS/
Tea Lempiäinen