Pääkirjoitus

Työllisyysasteen ylläpitäminen
vaatii lisätoimia tulevaisuudessa

Työssä käyvien määrä nousi kesäkuussa. Töitä on noin 2,7 miljoonalla suomalaisella, missä on lisäystä viime vuoden kesäkuuhun verrattuna 49 000 työpaikkaa. Työn määrä on lisääntynyt erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa.

Työttömiä oli puolestaan 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Työttömyysaste oli kesäkuussa 6,8 prosenttia ja työttömänä 195 000 henkeä. Eniten työttömiä oli viime kuussa Lapissa ja vähiten Etelä-Suomessa.

Myös nuorten työttömyys oli laskussa: 15-24-vuotiaista oli kesäkuussa työttömänä 16,7 prosenttia, kun vuosi sitten heitä oli 1,3 prosenttiyksikköä enemmän.

Ilahduttavaa oli lisäksi, että osa-aikaista tai määräaikaista työtä tekee yhä harvempi suomalainen. Epätyypillisissä työsuhteissa ahertaa 44 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli kesäkuussa 74,4 prosenttia. Työllisyys koheni eniten Etelä- ja Itä-Suomen lääneissä. Työssä käyvien määrä on kohonnut yhtäjaksoisesti kesäkuusta 2004 lähtien.

Luvut ovat kunniakkaita mille tahansa hallitukselle, oli vaikuttanut tulokseen tai. Työllisyysaste on nyt lähellä sitä 75 prosentin tavoitetta, jonka valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama työryhmä asetti raportissaan maaliskuussa 2003.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työryhmän varsin rankoista teeseistä nousi aikanaan kiivas väittely. Moni katsoi, että raportin esitysten läpivieminen murentaisi pohjan pohjoismaiselta hyvinvointivaltiolta.

Pääministeri Matti Vanhasen johtamat hallituksetkin ovat napsineet esityksistä ainoastaan kohdat, jotka ovat niiden poliittiseen kokoonpanoon sopineet. Muun muassa tuloverotusta on kevennetty ja yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotettu.

Olisi kuitenkin virheellistä julistaa, että keskeiseen asemaan nostettu työllisyystavoite on nyt saavutettu. Työllisyysaste on ainoastaan tilasto kesäkuulta ja kertoo menneestä, ei tulevaisuudesta.

Työssä käyvien määrän ripeä kasvaminen on pikemminkin seurausta odottamattoman pitkään jatkuneesta korkeasuhdanteesta ja työvoimapulasta. Niitä Sailaksen työryhmä ei osannut raporttia kirjoittaessaan ennakoida.

Tällä hetkellä talouden mittarit ovat jo kääntyneet alaspäin. Suhdannehuippu on ohitettu ja matka kohti matalasuhdannetta alkanut. Raaka-aineiden kallistumisen ja muun muassa Yhdysvaltain luottokriisin takia on vaikea ennustaa, koska seuraava nousu alkaa. Työllisyydessä ja työttömyysluvuissa suhdanteiden kääntyminen näkyy viiveellä.

Käytännössä se tarkoittaa, että urakka työllisyysasteen nostamisessa on kesken. Työttömyyskin on yhä selvästi korkeammalla tasolla kuin Sailaksen työryhmän vaatima viisi prosenttia.