Pääkirjoitus

EU:n kärsivällinen politiikka
tuottaa tulosta Serbiassa

LK/REUTERS<br />Radovan Karadzic naamioitui piileskelynsä aikana kokopartaan.
LK/REUTERS
Radovan Karadzic naamioitui piileskelynsä aikana kokopartaan.

Maailmalla otettiin tiistaina tyytyväisenä vastaan tieto Bosnian sodanaikaisen serbijohtajan Radovan Karadzicin pidätyksestä. Serbia luovuttaa hänet Haagin sotarikostuomioistuimelle, jossa häntä syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Karadzicin katsotaan olevan vastuussa Sarajevon verisestä piirityksestä 1990-luvun alkupuolella sekä noin 8 000 muslimimiehen ja -pojan joukkomurhasta Srebrenicassa vuonna 1995. Pidätys 13 vuoden pakoilun jälkeen on osoitus maailman tyranneille, että kansainvälisen oikeuden koura voi olla hidas mutta silti toimiva.

EU:n jäsenmaiden ulkoministerit pitivät tiistaina Karadzicin pidätystä merkkinä unionin ja Serbian suhteiden kehittymisestä. Laajentumiskomissaari Olli Rehnin mukaan nyt on otettu harppaus maan jäsenyyspyrkimyksessä.

EU voi ansaitusti onnitella itseään Serbian-politiikkaansa onnistumisesta. Unionin tavoitteena on ollut neutraloida 20 vuotta maan politiikkaa hallinneet nationalistit. Samalla on yritetty vakuuttaa äänestäjille, että onnellisempi tulevaisuus löytyy EU:n jäsenenä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Serbian presidentinvaaleissa helmikuussa taktiikka onnistui, kun länsimielinen Boris Tadic tuli valituksi. Huhtikuussa solmittu lähentymissopimus auttoi EU-mieliset valtaan pari viikkoa allekirjoituksen jälkeen pidetyissä parlamenttivaaleissa.

Karadzicin pidätys lisää lännen vaikutusvaltaa ja heikentää Venäjän asemaa Balkanilla. Palkinto sotarikollisen saattamisesta oikeuteen saattaa tulla virallisen jäsenkandidaatin asemana jo tänä vuonna tai ensi vuoden aikana. EU:n täydeksi jäseneksi pääsemisessä on kuitenkin vielä monia mutkia.

Ensimmäinen niistä on Kosovo, jonka itsenäisyyttä länsimielisimmätkin serbit kieltäytyvät hyväksymästä. Unioni tuskin toistaa aikaisemmin tekemäänsä virhettä ja ottaa rajoistaan kiistelevää maata jäseneksi. Yhdessä Kyproksessa on jo tarpeeksi.

EU:lla on lisäksi omia sisäisiä ongelmia Irlannin kansanäänestyksen jälkeen. Suurimmat jäsenmaat ovat sopineet, ettei unioni laajene ennen kuin uusi perussopimus ja siihen sisältyvät muutokset päätöksenteossa on saatu voimaan.

Myös Serbialla on paljon tehtävää, jotta se täyttäisi unionin jäsenvaltiolle asetetut ehdot. Sen talous on alikehittynyt. Lainsäädäntö ja tekniset standardit pitää harmonisoida unionin kanssa. Hallinto ja oikeudenkäyttö täytyy saada lailliselle pohjalle.

Karadzicin pidätys ei tarkoita, etteikö Serbian pitäisi täyttää muitakin jäsenehdokkaan asemalle annettuja ehtoja. EU edellytti alun perin, että myös kaksi muuta Bosnian sodan aikana rikoksiin syyllistynyttä luovutetaan Haagin tuomioistuimelle.

Bosnian serbien sotilaskomentajana toiminut kenraali Ratko Mladic ja Krajinan serbijohtaja Goran Hadzic ovat yhä vapaalla jalalla. Karadzicin pidätys oli toivottavasti merkki siitä, että myös heidät tuodaan oikeuden eteen.