Uutta suuntaa kulutukselle
Hallitus valmistelee kansallista toimintaohjelmaa, jossa suomalaisia patistetaan niin sanottuun eettiseen kuluttamiseen. Tavoite on varmaan hyvä ja vilpitön. Toivottavasti monitulkintainen käsite kestää kuitenkin paremmin kulutusta kuin monet viimeaikojen muodikkaat trendit.
Kukapa ei olisi törmännyt termeihin uusi talous, huomiotalous ja luova talous. Tai viimeisimpänä "omatuntotalous", jonka Leena Aavameri ja Jaana Haapala tuoreessa kirjassaan lanseeraavat.
Omaantuntoon vedotaan myös eettisessä kuluttamisessa. Käytännössä sillä voidaan ymmärtää monia asioita: kotimaisen tai luomuruuan suosimista, kehitysmaatuotteiden reilua kauppaa tai vaikkapa tuulivoimalla tuotettuun sähköön siirtymistä.
Olennaista on, että valintoja ohjaavat ensisijaisesti muut tekijät kuin hinnan halpuus tai välitön taloudellinen hyöty. Tämä ei tarkoita, että vastuullinen vaihtoehto olisi aina kalliimpi.
Vuoteen 2011 ulottuvan kuluttajapoliittisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on - kuinkas muuten - ilmastonmuutoksen torjuminen. Esimerkiksi asumisessa kuluttajaa houkutellaan valtion tukitoimin valitsemaan lämmitysjärjestelmä, joka vähiten kasvattaa ekologista jalanjälkeä.
Kulutuksen osa-alueista ruoan tiedetään oleva huomattava ympäristörasite. Neljännes kotitalouksien aiheuttamista ympäristövaikutuksista juontuu elintarvikkeiden tuotannosta, jalostuksesta ja jakelusta. Tässä mielessä jokainen ruokakaupassa tehty ostopäätös on eettinen valinta.
Suomessa on käynnistetty mittava kehityshanke, jossa hyödynnetään tutkimuksen, teollisuuden, kaupan ja tietotekniikan osaamista. Tarkoitus on tuottaa elintarvikkeisiin liittyvää tuoteinformaatiota, joka auttaa kuluttajaa tekemään tulevaisuudessa entistä vastuullisempia valintoja.
Toivottavasti kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelijat ymmärtävät hakeutua yhteistyöhön kyseisen kehitysprojektin kanssa.
