EU-maiden johtajat juhlivat parhaillaan Berliinissä unionin 50-vuotista taivalta. Tänään sunnuntaina tulee kuluneeksi tasan puoli vuosisataa Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta. Ns. kuutoset eli Ranska, Saksan liittotasavalta, Belgia, Hollanti, Luxemburg ja Italia perustivat Roomassa Euroopan talousyhteisön, joka on EU:n edeltäjä.
Berliinissä merkkipäivää juhlistetaan erityisellä julistuksella, jossa käydään läpi unionin saavutuksia sekä tarkastellaan tulevaisuuden haasteita. Puheenjohtajamaa Saksan valmistelemasta julistuksesta on pakostakin tullut ympäripyöreä, jotta keskenään eripuraiset jäsenmaat ovat voineet sen hyväksyä.
Keski-ikäinen EU on juhlansa ansainnut, sillä sen tähänastinen historia on ollut menestys. Kuuden maan yhteistyöelimestä on kasvanut 27 maan unioni. Rajat on avattu, sisämarkkinat toimivat ja 13 jäsenmaata on siirtynyt yhteiseen valuuttaan. EU:sta on kasvanut maailman suurin talousalue.
Tänään hyväksyttävä julistus yrittää pureutua myös unionin tulevaisuuden haasteisiin. Yksi tärkeimmistä on kaksi vuotta jäissä olleen EU:n perustuslakihankkeen henkiin herättäminen.
Julistuksessa ei perustuslakia mainita nimellä, mutta siihen viitataan suoraan. Julistuksen muotoilun mukaan EU-maat ovat yksimielisiä siitä, että unionille luodaan uudistettu yhteinen perusta vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä.
Remonttia nopeasti laajentunut unioni tarvitseekin. Korjauksia kaipaavat niin instituutiot kuin päätöksentekojärjestelmä. Toiminta tehostuisi muun muassa sillä, että yhä useammat asiakokonaisuudet ratkaistaisiin enemmistöpäätöksillä.
Saksa on asettanut puheenjohtajuuskauden tärkeimmäksi tavoitteeksi suunnitelman laatimisen siitä, miten EU:n perustuslaillinen kriisi ratkaistaan. Julistus antaa viitteitä siitä, että perustuslain sijaan Saksa tavoittelee kevyempää perussopimusta, jonka perustuslain jo hylänneet Ranska ja Hollanti voisivat hyväksyä.
Julistuksen toivotaan nyt tuovan uutta potkua uudistustyöhön. Vaikka paperi ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, pidetään sitä vahvana yhteisen tahdon ilmauksena. Toivottavasti optimistisimmat asiantuntijat ovat oikeassa arvioissaan, joiden mukaan seisovaan veteen saadaan vihdoinkin liikettä. Aiemmat julistukset kun ovat usein unohtuneet nopeasti.
Testiin Berliinin julistuksen painoarvo joutuu jo EU:n seuraavassa huippukokouksessa kesäkuussa. Silloin nähdään kuinka sitoutuneita EU-maat todellisuudessa ovat rakentamaan uuden perussopimuksen.
