Toinen pääkirjoitus Elinkautisia entistä enemmän
Vaikka Suomen vankimäärä on vähentynyt selvästi parin vuosikymmenen takaisista luvuista, tilastoja ovat kuitenkin paisuttaneet elinkautisvankien ja naisten määrän kasvu. Elinkautisvankeja on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Naisvankeja taas on tuplasti vuoteen 1999 verrattuna.
Ilahduttavinta luvuissa on alle 21-vuotiaiden vankien määrän lasku. Vuonna 1976 nuoria vankeja oli vielä runsaat viisisataa, mutta viime vuonna enää alle sata.
Vankilukuja arvioivat asiantuntijat ovat kohtuullisen yksimielisiä siitä, ettei rikosten määrillä ja vankiluvuilla ole keskenään selvää yhteyttä. Kasvaneen elinkautisvankien luvun on arveltu osaltaan johtuneen törkeiden rikosten lisääntymisestä ja myös oikeuskäytännön kehittymisestä ankarampaan suuntaan.
Elinkautisvankien määrää on kasvattanut myös syyntakeisuuden tulkintakäytännön muuttuminen. Uusi tulkinta löytää entistä vähemmän alentuneesti syyntakeisia.
Pitkiä 14-15 vuoden tuomioita istuvat kuormittavat jo ennestäänkin ahtaita vankiloita. Esimerkiksi Helsingin vankilan käyttöaste on 140 prosenttia, mitä ei voi enää pitää länsimaiseen oikeuskäytäntöön sopivana.
Pientä helpotusta tilaongelmaan tuo syksyllä voimaan astuva uusi vankeuslaki, joka antaa myös Helsingin hovioikeudelle mahdollisuuden vapauttaa elinkautisvanki 12 vuoden istumisen jälkeen. Presidentin armahdusoikeus säilyy ennallaan.
Naisvankien määrän kasvulle on etsitty syitä yhteiskunnan kehityksestä. Takavuosina arvioitiin laman vieneen myös naisia syrjäytymisen ja rikosten teille. Joka tapauksessa kyse on "tasa-arvoistumisesta", jolle ei toivoisi jatkoa.
Suomalaisia voi kuitenkin pitää lainkuuliaisina verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaisiin. Yhdysvalloissa vankeja on 2,2 miljoonaa eli joka 136. asukas istuu vankilassa. Vastaavasti Suomessa kalterien takana on joka 1500. kansalainen.
