Pääkirjoitus

Suuren maan suuri häpeä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syytti päättyneellä viikolla julkistamassaan vuosiraportissa Yhdysvaltoja kovin sanoin vankien kohtelusta Guantanamon pidätyskeskuksessa. Amnestyn pääsihteerin mukaan Yhdysvallat on rakentanut Guantanamoon "oman aikamme gulagin", eli diktaattori Josif Stalinin Neuvostoliitosta muistuttavan vankileirin, jonne kuljetettuja voidaan pitää loputtomasti kahlittuina ilman toteennäytettyjä rikoksia tai edes julkisesti esitettyjä syytteitä. Amnesty vaati Yhdysvaltoja sulkemaan Guantanamon vankilan välittömästi.

Amnestyn raportti oli viimeisin takaisku Yhdysvaltain maineelle sotavankien ottajana. Jo aiemmin toukokuussa Yhdysvaltain asevoimat ovat saaneet vastata syytöksiin, joiden mukaan Guantanamon vartijat olisivat häpäisseet muslimien pyhää kirjaa Koraania. Vaikka uutisen ensimmäisenä julkaissut Newsweek-lehti joutui perumaan tarinansa, sen jälkeen sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin että Yhdysvaltain oman liittovaltion poliisin FBI:n julkistamista asiakirjoista on löytynyt uusia viitteitä siitä, että ellei Koraania Guantanamossa suorastaan vedetty vessasta alas kuten Newsweek väitti, on sitä muilla tavoin kohdeltu muslimeja loukkaavalla tavalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toukokuun uutisiin ovat kuuluneet niin ikään Irakin syrjäytetystä diktaattorista Saddam Husseinista otetut ja brittiläisen The Sun -bulevardilehden julkaisemat vankilakuvat, joissa Saddam esiintyy sellissään alusvaatteisillaan. Koska tällaisten kuvien julkaiseminen kenestäkään vangista on Geneven sopimusten vastaista ja kuvat päätyivät The Sunin haltuun lehden oman selityksen mukaan amerikkalaisen sotilasviranomaisen myyminä, on tämäkin tapaus todiste amerikkalaisviranomaisten kyvyttömyydestä pitää kiinni kansainvälisesti hyväksytyistä normeista vankien kohtelussa.

Ja kun muistetaan se tosiasia, että Abu Ghraibin vankilassa Bagdadissa amerikkalaisvartijat jäivät jo aiemmin kiinni pitkään jatkuneesta vankien nöyryyttämisestä ja kiduttamisesta, jotka niin ikään ikuistettiin valokuviin, ei tarvitse ihmetellä, että Koraanin häpäisystä esitetyt väitteet ovat viime viikkoina nostattaneet toistuvia mielenosoituksia eri puolilla islamilaista maailmaa. Erityisen voimakkaita protestit ovat olleet Afganistanissa, jossa toimivissa amerikkalaisten ylläpitämissä pidätyskeskuksissa epäillään vankeja niin ikään sekä kidutetun että surmatun epäselvissä olosuhteissa.

Yhdysvaltain kotirintamalla uusimmat paljastukset ovat synnyttäneet entistä kiihkeämmän kädenväännön presidentti George W. Bushin hallituksen ja amerikkalaisten tiedotusvälineiden kesken siitä, miten Yhdysvaltain kansainväliselle kuvalle vahingollisia tietoja saa uutisissa käsitellä. Irakin sotaretken pääarkkitehteihin lukeutuva puolustusministeri Donald Rumsfeld valitti päättyneellä viikolla pitämässään puheessa sitä, kuinka Yhdysvaltain asevoimien nykypäivän haasteisiin kuuluu se, miten tulla toimeen globaalin median kanssa, joka voi silmänräpäyksessä levittää ympäri maailmaa informaatiota, joka voi olla väärää tai Yhdysvaltain intressien vastaista.

Tiedotusvälineiden syyttämisen sijasta Rumsfeld ja muut Yhdysvaltain nykyhallinnon ylimmät edustajat voisivat kuitenkin katsoa peiliin. Viime vuosina maailmalle levinneet kuvat ja uutiset siitä, miten Yhdysvallat kohtelee vankejaan 2000-luvun alussa, kertovat pohjimmiltaan vain sen tosiasian, että ylimmän johdon kansainvälisistä oikeusnormeista piittaamaton, häikäilemätön voimapolitiikka saa väliportaan johdossa ja ruohonjuuritasolla omat, yhtä häikäilemättömät sovellutuksensa. Totta kai Yhdysvaltain kansainvälinen maine on George W. Bushin valtakaudella tahriintunut ennennäkemättömällä tavalla, mutta pelkästään alaisia tai tiedotusvälineitä ei tuosta kehityksestä parane syyttää. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy