Pääkirjoitus

Tapio Reposen aliokirjoitus: Monipuolisuus yliopistojärjestelmämme kilpailuvaltti

TS/Aada Niilola<br />Rehtori Tapio Reposen mukaan Turun kauppakorkeakoulu on valmis sellaisiin profilointeihin ja rakenteellisiin kehityshankkeisiin, joilla vahvennetaan kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta.
TS/Aada Niilola
Rehtori Tapio Reposen mukaan Turun kauppakorkeakoulu on valmis sellaisiin profilointeihin ja rakenteellisiin kehityshankkeisiin, joilla vahvennetaan kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta.

Viime aikoina on julkistettu useita raportteja yliopistojen kehittämisestä ja yliopistojen merkityksestä kansantaloudelle. Näiden raporttien pohjalta valtioneuvosto teki 7.4.2005 periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä.

Kauppatieteellisen alan kannalta on tarpeen todella nopeasti analysoida näiden suositusten merkitystä ja suunnata toimintaa niiden mukaisesti. Erityisen tärkeä tavoite on alan erityisosaamisen säilyttäminen itsenäisenä niin, että rakenteellinen kehittäminen ei hävitä kauppatieteen identiteettiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on löydettävä keinot vastata kahteen keskeiseen haasteeseen: kansainvälinen huippututkimus ja riittävän kokoiset tutkimusryhmät.

Erityisen keskeinen lausuma valtioneuvoston linjauksessa on seuraava: "Kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia."

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tässä lausumassa nousevat esille laatu, tehokkuus ja koko sekä niiden väliset yhteydet. Pohdiskelen seuraavassa näitä tekijöitä sekä yleisesti että kauppatieteen näkökulmasta. Yleiskommenttina voi todeta, että ehdotukset ovat sinänsä hyvin linjassa yliopistojen kansainvälistymisen haasteen kanssa. Eri raporteissa on kuitenkin esitetty myös sellaisia näkemyksiä ja laskelmia, joita kauppatieteen edustajat eivät voi ymmärtää eivätkä täysin hyväksyä.

Edessä hitaan kasvun vaihe

Tutkimuksen ja koulutuksen alueilla kilpailu on selvästi kiristymässä ja kansainvälistymässä. Kehitys noudattelee yritysmaailman elinkaarimallia siinä mielessä, että voimakkaan kasvun vaiheessa organisaatiot voivat kasvaa hankkimalla osansa kasvusta. Hitaan tai pysähtyneen kasvun tilanteessa oma osuus on kilpailtava suoraan muilta pois.

Kasvun aikana painottuvat määrätavoitteet, mutta saturaatiovaiheessa laatu on keskeinen kilpailukeino. Yliopistolaitos on kasvanut voimakkaasti lähes koko historiansa ajan, mutta on nyt siirtymässä hitaan kasvun vaiheeseen.

Menestymisen edellytyksenä on sekä laadukas että tehokas toiminta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä Christian Grönroosin tutkimustulos seuraavan väitteen virheellisyydestä "kun tehdään tehokkuuden parantamista, se ei vaikuta laatuun". Todellisuudessa laatukäsitys muuttuu niin, että aluksi tehostaminen parantaa sitä, mutta ennen pitkää saavutetaan saturaatiopiste, josta alkaen laatu heikkenee. Sisäistä tehokkuutta ja laatua ei voi pitää erillään toisistaan, vaan niillä on keskinäisiä vaikutuksia.

Yliopistojen toiminta on luonteeltaan Grönroosin kuvaamaan asiantuntijatyötä, jossa erittäin hyvin pitää paikkansa tehostamisen ja laadun välinen yhteys. Jonkin aikaa tehostaminen parantaa tuloksia, mutta ennen pitkää sillä on haitallisia vaikutuksia sekä koulutuksen että tutkimuksen tasoon. Pitkän aikavälin menestyksen takaa kuitenkin vain korkea laatu kaikissa tehtävissä. Nimenomaan niin, että kaikkien tukijalkojen on oltava erittäin hyvässä kunnossa.

Korjausliikkeiden oltava hallituttuja

Yliopistoissa on runsaan kymmenen vuoden ajan tehostettu merkittävästi toimintaa sekä toiminnan laajentumisen että monipuolistumisen kautta. Henkilöresurssit eivät ole kasvaneet läheskään samassa määrin kuin suoritteet. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa tehostamisen hyödyt on jo saavutettu, ja nyt on aika painottaa laadullista kehittämistä. Väestökehitys antaisi nyt mahdollisuuden pienentää koulutuksen määriä ja antaa näin mahdollisuuksia sisältöjen kehittämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yliopistojen toiminnan kasvu on tapahtunut niin, että henkilökunnalla on riittänyt halua ja innostusta erilaisiin laajennuksiin ja uudistuksiin. Suurella osalla nykyistä henkilökuntaa on moniottelijan verran erilaisia tehtäviä: koulutus, tutkimus, asiantuntijatehtävät, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kansainvälinen huippututkimus on uusissa suunnitelmissa keskeinen valtakunnallinen tavoite, jolle on siten raivattava tilaa muista tehtävistä.

Korjausliikkeiden olisi oltava hallittuja, sillä suomalaisen yliopistojärjestelmän monipuolisuus on selvä kilpailuvaltti. Suomeen on rakennettu sangen toimiva ylimmän koulutuksen infrastruktuuri, jota voidaan edelleen kehittää vastaamaan globaalin tutkimuksen ja koulutuksen haasteita. Pitkäjänteisyys on edelleen tarpeen hyvän kokonaisuuden säilyttämiseksi. On olemassa vaara, että tutkimuksen voimakas painottaminen johtaa muiden toimintojen heikkenemiseen. Rakenteellisessa kehittämisessä on sinänsä hyvä säilyttää maltti niin, että rakennettu struktuuri voidaan hyödyntää jatkossakin.

Yliopistoilla tarve profiloitua

Skaalaedun ja kriittisen massan ajattelu on johtanut keskusteluun oikeasta yliopistojen määrästä Suomessa. Ehdotukset liikkuvat sangen suuressa haarukassa, yhdestä viiteenkymmeneen. Ajatus yhdestä yliopistosta on perustunut arvioon, että Suomen kokoisessa maassa voisi olla ainoastaan yksi kansainvälisesti huipputason yliopisto ja muut olisivat alueellisia tai kansallisia koulutuslaitoksia. Tällainen näkemys kaventaisi kuitenkin suomalaisen yliopistotoiminnan sangen minimaaliseksi, mikäli muiden yliopistojen toimintaa supistettaisiin tai ajettaisiin alas.

Visio viidestäkymmenestä yliopistosta on kuvannut tilannetta, että kaikki nykyiset ammattikorkeakoulut muutettaisiin yliopistoiksi. Kukaan ei varmaankaan suoranaisesti aja tällaista vaihtoehtoa, jonka ylläpitäminen olisi kansantaloudellisesti mahdotonta. Monet ammattikorkeakoulut saattaisivat kuitenkin suhtautua myönteisesti harkintaan oman yksikkönsä statuksen muuttamisesta.

Opetusministeri ja opetusministeriö ovat painottaneet profiloitumisen tarvetta ja verkostomaista yhteistyötä. Kauppalehden 29.3.2005 mukaan opetusministeri Tuula Haatainen on todennut, että "Yliopistojen määrää ei ole syytä supistaa, mutta voimavaroja on keskitettävä. Jokainen yliopisto ei voi olla tavaratalo, jossa on kaikkea." Kauppatieteen kannalta tämä linjaus on mielestäni erittäin hyvä niin, että rakennetaan tulevaisuutta vahvuuksien kautta, ei karsimalla tai yhdistämällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kauppatieteelliset yksiköt ovat perinteisesti olleet erittäin tuloksekkaita kouluttajia, niin että maistereita on valmistunut professoria kohti lähes kaksinkertainen määrä yliopistojen keskiarvoihin verrattuna. Niiden jatkokoulutus ja tutkimustyö ovat myös kehittymässä hyvin, mutta on selvää, että kaikilla toiminnan sektoreilla ei voida olla samanaikaisesti hyvä, vaan on myös haettava oikeita profiileja ja painotuksia työskentelylle.

Kauppatieteen alalla on sekä suuria että pieniä yksikköjä. Kauppakorkeakoulut ovat kooltaan kansainvälisesti ajatellen keskisuuria toimijoita, jotka voivat vastata monialaisesta kauppatieteellisestä toiminnasta. Kansainvälistä menestystä voimme saavuttaa kuitenkin vain yhdistämällä kaikkien osaaminen niin, että yhteistyö alalla sujuu kitkattomasti. Jokaiselle toimijalle löytyy varmasti oma roolinsa, jolla voimme alaa vahventaa.

Suomalaisessa yliopistojärjestelmässä oleelliset linjaukset ja päätökset tehdään hallitusohjelmassa ja budjettisuunnittelussa, sekä toteutetaan ohjausmallin avulla. Näiden kaikkien osien tulisi tukea tavoitetta kilpailukykyisestä yliopistolaitoksesta, mutta hyväksyen, että kansallinen keskinäinen kilpailu on jo saavuttanut tavoitteensa.

Ennakkoasenteet eivät saa ratkaista

Tässä harkinnassa on tärkeätä, että yksikköjä arvioidaan niiden todellisten aikaansaannosten mukaan, ei ennakkoasenteiden. Esimerkkinä asenteellisuudesta voisin mainita valtioneuvoston linjauksen perusteluissakin esitetyn käsityksen, että suuret, monialaiset yliopistot voivat parhaiten menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Kauppakorkeakoulut voivat erikoistumalla saavuttaa vahvan kansainvälisen aseman, joten erityisyliopistojen osalta tilanne on toinen kuin edellä todettu yleistys.

Toivottavasti tulevissa valtakunnallisissa linjauksissa annetaan kaikille yliopistoille tasavertaiset mahdollisuudet kilvoitella menestyksestä, ilman että niitä luokitellaan luonteensa mukaisesti. On myös toivottavaa, että tulevaisuutta rakennetaan todettujen vahvuuksien varaan.

Turun kauppakorkeakoulu on valmis sellaisiin profilointeihin ja rakenteellisiin kehityshankkeisiin, joilla vahvennetaan kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Turun kauppakorkeakoulu on suunnitellut, että siitä tulee nykyistä tutkimuspainotteisempi, mutta kuitenkin monipuolisesti toimiva yliopisto. Kehityksemme on viime vuosina ollut niin hyvä, että mahdollisuudet kansainvälisen tason läpimurtoihin ovat olemassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun rehtori.

TAPIO REPONEN

TS/Timo Jerkku<br />Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen
TS/Timo Jerkku
Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen