Toinen pääkirjoitus: Työllä väkivaltaa vastaan
Suomalaisen väkivallan ja kuoleman sitoo huuruinen säie: alkoholi. Kun suomalainen mies hukkuu, hän on humalassa, useimmiten. Kun suomalainen mies kuolee väkivaltaisesti, kuoleman aiheuttaa ryyppykaverin puukko.
Suomalaisesta väkivallasta eivät maksa vain miehet. Se tulee kalliiksi myös naisille ja lapsille, koko yhteiskunnalle. Rikoksentorjuntaneuvoston laskelmien mukaan väkivalta maksaa vuosittain 850 miljoonaa euroa.
Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman ehdotuksen mukaan vakavan väkivallan seurausten vähentämiseen pyritään laajalla kansallisella ohjelmalla. Tavoitteena on vaikuttaa humalahakuiseen juomiseen, syrjäytyneisiin väkivallan käyttäjiin ja väkivallan uhreihin. Parisuhdeväkivaltaan puuttumiskynnystä aiotaan madaltaa.
Keskeistä on henkirikosten vähentäminen. Meillä kuoli vuosina 1999-2003 väkivaltaisesti keskimäärin 134 ihmistä vuodessa. Se on 2,6 kuollutta 100 000 asukasta kohti. Tavoite on noin kaksi kuollutta 100 000 asukasta kohti. Luku on Ruotsiin verrattuna kaksinkertainen.
Neuvosto on tehnyt kelpo työn, mutta huomion pitäminen seurauksissa vie huomiota syistä. On perusteltua todeta, että suomalainen väkivalta on yhteydessä humalahakuiseen juomiseen. Juomatapojen siistimistarpeeseen on puututtu useassa yhteydessä. Tulokset antavat odottaa.
Toinen seikka, johon huomiota kiinnitetään, on syrjäytyminen. Syrjäytymisestä seuraa helposti kierre, jossa alkoholin käyttö lisääntyy ja kuvaan astuu myös väkivalta. Jos väkivalta ilmenee perheissä, se periytyy. Lapsuudessa koetulla väkivallalla on yhteys aikuisiän väkivaltaan.
1990-luvun lamalla on selitetty ja selitetään paljon, mutta tässä se on perusteltua. Suurtyöttömyys, josta seurasi syrjäytymistä ja runsasta alkoholin käyttöä, heijastuu vielä pitkään myös väkivaltatilastoissa. Ongelmilla on taipumus kasautua.
Paras ja toimivin lääke niin alkoholin suurkuluttamiseen, syrjäytymiseen ja väkivaltaan on työ. Työllisyys on parantunut, muttei riittävästi. Kaikki ne ponnistelut, joilla saadaan siirretyksi kansalaisia toimettomuudesta työhön, ovat parasta väkivallan torjuntaa.
Samalla voidaan katkaista myös jo havaittu periytyvä työttömyyskierre, joka toimii kasvualustana monenlaiselle henkiselle ja fyysiselle pahoinvoinnille.