Telakoiden tilauskannan kasvu näkyy Länsi-Suomen työvoimatilastoissa. Joulukuun työllisyystilanne oli yllättävän hyvä ja uusien työpaikkojen tarjonta kasvoi lupaavasti. Läntisellä rannikkoseudulla työtä tarjoaa telakoiden ohella uuden ydinvoimayksikön rakennustyö Eurajoen Olkiluodossa.
Työttömyyden aleneminen viime vuoden lopulla on odotettua Kiina-vetoisen maailmankaupan kasvun vanavedessä. Rohkaisevan kehityksen jatkuminen riippuu korkeasuhdanteen kestosta. Joidenkin arvioiden mukaan huippu on jo ohitettu.
Turun ja Rauman seuduille erityisen myönteistä on laivanrakennuksen elpyminen. Pitkään pelättiin, että telakkateollisuuden huippusuhdanne menee ohi tuomatta merkittäviä uusia tilauksia Turun, Rauman ja Helsingin telakoille.
Onneksi tällaiset pessimistiset arviot eivät toteutuneet ja telakoiden tilauskanta on kasvanut nopeasti. Aker Finnyardsin Turun ja Rauman telakat ovat saavuttamassa täystyöllisyyden. Turkuun ollaan palkkaamassa jopa 300 uutta terästyöntekijää rakentamaan lohkoja kaikille yhtiön suomalaisille telakoille. Eloa on tulossa myös Helsingin Hietalahteen, kun sinne vihdoin saatiin esisopimus uuden risteilyaluksen rakentamisesta.
Kaiken kaikkiaan metalliteollisuuden tilanne näyttää läntisessä Suomessa olevan yleisiä arvioita parempi. Esimerkiksi kaivosteollisuuden suhdannehuippu on nostanut alan koneiden kysynnän niin ylös, että Sandvik Tamrockin Turun tehtaalle on palkattu puolentoista vuoden aikana 60 uutta toimihenkilöä ja työntekijää.
Mielenkiintoista viime aikojen työllisyyskehityksessä on samanaikainen henkilökunnan virta sisään ja ulos. Niin Nokia kuin telakkayhtiö Aker Finnyardskin ovat ilmoittaneet sekä uusien työntekijöiden palkkaamisesta että ennen kaikkea toimihenkilöihin painottuvista irtisanomisista tai ulkoistuksista.
Pitkälle koulutettujen tuotekehittelijöiden, suunnittelijoiden ja muiden toimihenkilöiden määrän vähentäminen tuntuu nurinkuriselta, kun Suomen vastauksena Kiina-ilmiöön piti olla nimenomaan koulutus ja osaaminen. Miten Nokia, telakat ja muut huippuyrityksemme aikovat tulevaisuudessa pysyä kehityksen kärjessä, jos tutkimuksesta ja kehityksestä liiaksi tingitään.
Nokian tapaisen huippuyrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksessa on saattanut olla ilmaa markkinoiden tarpeisiin verrattuna. Sopeuttaminen ja uudelleen suuntaaminen on tarpeen monissa yrityksissä, mutta liiallinen karsinta on lyhytnäköistä.
Suomalaistelakoiden menestymisen salaisuutena ovat olleet asiakkaiden tarpeita aina vain paremmin palvelevien tuotteiden kehittäminen ja valmistusaikataulun pitävyys. Tällaisista kilpailuvalteista on pidettävä kiinni. Yrityksen ei tarvitse itse tehdä kaikkea suunnittelu- ja kehitystyötä, vaan tätäkin voidaan siirtää alihankkijoille. Silloin avainasemaan nousee toimiva yhteistyöverkosto.
