Kolmas vaalikierros takasi sen, että Ukrainan presidentinvaalissa päästiin tulokseen, joka vastasi jo varsin hyvin kansan tahtoa. On tietysti mahdollista, että edellisellä kierroksella voittajaksi julistautunut pääministeri Viktor Janukovytsh pyrkisi mitätöimään tuomioistuimessa Viktor Jushtshenkon voiton. Tällaiseen protestiin ryhtyminen vaikuttaa kuitenkin turhalta, koska vaalitarkkailijoiden mukaan vilppiä esiintyi nyt huomattavasti vähemmän kuin edellisellä kierroksella.
Jushtshenko saavutti vaalivoiton paljolti peräänantamattomuutensa ansiosta. On kuitenkin selvä, että ilman niin kutsuttua oranssia kumousta, Kiovan keskustaan kokoontuneita kannattajiaan, Jushtshenkon vaatimukset vaalin uusimisesta eivät olisi kantaneet kovinkaan pitkälle. Tuhansilla oranssin värisiä tunnuksia kantavilla ihmisillä oli epäilemättä osuutensa siihen, että korkein oikeus lopulta mitätöi toisen vaalikierroksen tuloksen.
Oranssi kumous on vahva voima Jushtshenkon takana. Toisaalta tämä vannoutunut kannattajakunta saattaa muodostua Jushtshenkolle myös taakaksi, sillä ukrainalaiset ovat nyt tiedostaneet voimansa ja osaavat vaatia parempia oloja ja laajempaa demokratiaa. Pitkä vaalikamppailu on synnyttänyt ihmisten mieliin runsaasti toiveita, jotka he odottavat Jushtshenkon täyttävän, ja tietysti mahdollisimman pian. Jushtshenkon ensimmäinen tehtävä lienee varoittaa kansalaisia epärealistisista odotuksista ja kehottaa heitä kärsivällisyyteen.
Presidenttinä Jushtshenko on luvannut viedä maansa Euroopan unioniin ja Natoon tai ainakin lähentää suhteita niihin. Näissä pyrkimyksissä hän joutuu välittömästi ristiriitaan Itä-Ukrainan venäjänkielisen väestön kanssa, joka haluaa korostaa läheisiä suhteita Venäjään. Jushtshenkolla ei ole varaa suhtautua itäukrainalaisten toiveisiin välinpitämättömästi, sillä alueelle on keskittynyt maan järein teollisuus. Itä-Ukraina on myös väkirikkaampi kuin maan läntinen osa.
Ukrainan kahtiajakautuneisuuden lieventäminen on vaikeimpia tehtäviä, jotka Jushtshenkolla on edessään. Hänen on pakko voittaa epäluuloisten itäukrainalaisten luottamus. Jushtshenko onkin luvannut tehdä ensimmäisen matkansa Moskovaan tapaamaan presidentti Vladimir Putinia. Matka on tärkeä, mutta siltä ei kannattane odottaa liikoja, koska Putin pani arvovaltansa vilpillisin keinoin toisen kierroksen voittaneen Janukovytshin taakse. Venäjän ja Ukrainan tiiviit taloudelliset ja poliittiset siteet luovat kuitenkin paineita yhteistyöhön.
Monella taholla Jushtshenkon virkaanastumista odotetaan pelolla, sillä hänen vaalikampanjansa keskeinen tavoite oli syvään juurtuneen korruption kitkeminen. Tässä työssä ja laajan uudistusohjelman läpi viemisessä tarvitaan valtaa, jota Jushtshenkolla on kuitenkin vähemmän kuin edeltäjällään. Vaalitaistelun aikana parlamentti supisti presidentin oikeuksia ja lisäsi omiaan. Jushtshenko on vihjannut haluavansa ottaa menetetyn vallan takaisin. Tämä olisi Jushtshenkolta ilmeinen virhe. Ukrainan presidentinvaali oli demokratian voitto. Sitä Jushtshenkon ei tulisi unohtaa.
