Kaupunginjohtaja Armas Lahoniityn aliokirjoitus: Turku laajenee vähitellen merelle päin
Hirvensalo on omaleimainen osa Turkua. Se on 2000 hehtaarin pinta-alallaan selvästi suurin kaupungin edustan saarista. Hirvensalolla on merkittävä rooli Turun tulevaisuutta suunniteltaessa, sillä saaressa yhdistyvät merellisyys, luontoarvot, asuin- ja palvelurakentaminen ja viihtyisät asuinympäristöt. Nämä kaikki ovat arvoja, joiden varaan Turku luottaa pyrkiessään jatkossakin olemaan positiivisen kasvun kaupunki.
Hirvensalon ja mantereen välistä matkaa on taitettu vuosisatoja veneillä kunnes1880-luvulla aloitti toimintansa ensimmäinen lossiyhteys. Tämä lisäsi Hirvensalon suosiota kesäasuntopaikkana ja saaren kesähuviloiden rakentaminen alkoikin 1880-luvulla, jolloin palstoitettiin saaren rantoja huvila-asukkaille.
Saaren vakituiset asukkaat yrittivät jo tuolloin saada kaupunkia rakentamaan saarelle sillan, mutta ensimmäinen kiinteä siltayhteys mantereen ja Hirvensalon välille toteutui vasta 1940-luvulla eli lähes sata vuotta myöhemmin kuin naapurisaareen Ruissaloon.
Hirvensalo liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1944. Aiemmin Maarian kuntaan kuulunut saari oli ollut Suomen kuntien joukossa pienoinen kummajainen ollessaan erillään emäkunnastaan. Saaren asukkaat olivat eläneet paljolti omissa oloissaan vailla kiinteitä siteitä Maariaan tai Turkuun. Osasyynä tähän olivat huonot kulkuyhteydet.
Väki väheni 1970-luvun lopulle asti
Tärkeä seikka Hirvensalon tulevaisuuden kannalta oli, että Turkuun liittämisen kautta saari tuli kaavasuunnittelun piiriin. Ensimmäisen kerran Hirvensalo mainitaan Turun yleiskaavan yhteydessä vuonna 1952. Paradoksaalista kyllä, vielä tuolloin kaavassa todettiin, että uusien asuntoalueiden syntyminen saarelle on estettävä. Kyse lieneekin ollut tuolloin enemmän maatalouspoliittisista linjauksista kuin kaupungin omasta kehityssuunnittelusta.
Hirvensalo pysyi 1970-luvun lopulle asti harvaanasuttuna maaseutuna, joka ei ollut houkuttelevaa muuttoaluetta. Palvelut puuttuivat ja saaren koettiin olevan kaukana keskustasta.
Saaren väkiluku väheni tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen ollen alimmillaan 1970-luvun lopulla.
Joutomaan asemaan ajautunut saari tuntui jäävän kehityksen ulkopuolelle eikä sitä pyritty tuolloin myöskään kaavoitustoimin aktiivisesti asuttamaan. Esimerkiksi vuoden 1976 yleiskaavassa Hirvensalo merkittiin alueeksi, jonka asukasluvun ei odotettu kasvavan seuraavaan 40 vuoden aikana.
Muutos jatkuu myös tulevina vuosina
Merkittävä käänne tapahtui kuitenkin 1980-luvulla. Silloin asukkaiden vaatimukset kohdistuivat entistä enemmän pientaloasumiseen. Turun pohjoiset alueet eivät yksinään osoittautuneet riittävän houkutteleviksi asuinpaikoiksi ja suunnittelijoiden mielenkiinto siirtyi Turun edustan saariin. Hirvensalo oli kokonsa ja sijaintinsa puolesta ihanteellinen asuintuotannon laajenemissuunta. Merelliseen ympäristöön voitiin kaavoittaa houkuttelevia asuinalueita. Kehitystä tuki ihmisten yleinen luonnonläheisyyden arvostuksen nousu.
Viimeisen 20 vuoden aikana Hirvensalo on kokenut ennennäkemättömän nopean muutoksen sekä maisemallisesti, liikenteellisesti että alueen arvostuksen osalta. Aiemmin hallitsevaa maisematyyppiä, avointa maaseutumaisemaa löytyy enää lähinnä saaren eteläosista. Tilalle ovat tulleet pientalovaltaiset tiiviisti rakennetut asuinalueet sekä saarta halkovan päätien varrelle nousseet liike- ja palvelurakennukset.
Muutoksen nopeudesta kertoo jotain myös asukasmäärän jyrkkä nousu. Kun saarella asui 1 900 henkeä vuonna 1983, oli määrä yli kaksinkertaistunut kymmenen vuotta myöhemmin jo 4 300 henkeen. Nousutahti on sen jälkeen jatkunut edelleen kiivaana, ja viime vuonna saaren asukasmäärä oli jo 6 500 henkeä. Tulevaisuudessa suunta on tarkoitus pitää edelleen nouse-vana. Hirvensalon osayleiskaavassa mainitaan asukaslukutavoitteeksi 11 000 asukasta vuonna 2020.
Voimakas asukasluvun lisäämisen tavoite luo paineita saaren infrastruktuurille. Toisen sillan rakentaminen, valtaväylien leventäminen ja tarvittavien julkisten palveluiden resurssoiminen ovatkin jo nyt näkyvissä olevia haasteita, jotta Hirvensalo säilyttää myös tulevaisuudessa nykyisen vetovoimaisuutensa.
Rakentaminen keskittyy saaren itäosiin
Hirvensalon kaavoituksessa ja rakentamisessa on pantu erityistä huomiota kestävän kehityksen periaatteille. Tämä tarkoittaa luontoarvojen huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa sekä ekologisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen suunnittelua ja toteutusta. Uudisrakentamisen soveltuvuus merelliseen, metsäiseen ja mäkiseen maastoon sekä koko saaren luonnonmaisemaan on haasteellinen tehtävä nyt ja tulevaisuudessa.
Hirvensalon osayleiskaava keskittää tulevan asuntorakentamisen saaren itäosiin, eikä vielä tällä hetkellä ole suunnitteilla muutoksia saaren pohjoisosiin. Nyt tavoitteena on toteuttaa kaavoitusstrategian mukaan uusia pientaloalueita erityyppisten perheiden tarpeisiin.
Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto kartoitti viime vuonna Hirvensalon rakentamattomien rantojen lukumäärää, sijaintia sekä niiden virkistysmahdollisuuksia. Valtaosa saaren rannoista rakennettiin jo 1920-1950 -luvuilla. Laajin vapaa ranta-alue sijaitsee Friskalanlahdella, joka kuuluu lähes kokonaisuudessaan eriasteisten suojelupäätösten piiriin. Muita vapaita ranta-alueita on Hirvensalossa jäljellä enää yhdeksän.
Osaksi tämänkin vuoksi Hirvensalon tuleva kaavoitussuunnittelu tarvitsee rohkeita ja urbaaneja ideoita. Saaren tulevasta ilmeestä on esitetty useita mielenkiintoisia ja valtavirrasta poikkeaviakin visioita. Esimerkiksi 1990-luvun lopulla Hirvensalon itärantaa koskeneen kansainvälisen Europan 5 -arkkitehtikilpailun parhaat tulokset kiinnittivät huomion meren ja asumisen kohtaamiseen ja lähestyivät tätä ongelmaa ennakkoluulottomasti..
Turku korostetusti merikaupunki
Hirvensalosta on tänä päivänä muodostunut Turun vetovoimaisin kasvusuunta. Muutos palvelee kaupungin strategisia tavoitteita, joissa Turku on korostetusti merikaupunki. Hirvensalon kehitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kaupungin painopiste on vähitellen siirtynyt merelle päin.
Viime vuosien aikana on rakennettu Majakkarannan alue, korjaustelakan viereinen alue kaasukellon ympärillä ja tietysti kunnostetun Aurajoen alajuoksun alue. Parhaillaan uusia asuntoja nousee paraatipaikalle, merenrantaan Korppolaismäen kulmaan. Kun vielä muistamme, että Heikkilän kasarmialue ja Kakolanmäen alue vapautuvat lähitulevaisuudessa asuin- ja vapaa-ajan käyttöön, voimme puhua todella merkittävistä painopistealueiden muutoksista.
Turku tarvitsee ennakkoluulotonta, rohkeaa ja visionääristä kaupunkisuunnittelua. Maamme vanhimpana kaupunkina - 775-vuotiaana - meillä on ainutlaatuinen kaupunkiperintö. Sitä tulee vaalia. Samalla tulee rohkeasti etsiä uusia tulevaisuuden kaupungin kehittämisen suuntia.
Me olemme valinneet meriklusterin yhdeksi kehittämisen painopisteekseemme. Meidän on pystyttävä tarjoamaan asukkaille myös merellisiä vaihtoehtoja. Millään muulla maamme kaupungilla ei ole samanlaista mahdollisuutta yhdistää satoja vuosia vanha tuomiokirkon ja linnan sekä Kakolanmäen kaupunkikeskusta Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarten ainutlaatuiseen merelliseen kokonaisuuteen. Siinä on Turulla haaste ja mahdollisuus.
Kirjoittaja on Turun kaupunginjohtaja. Kirjoitus perustuu hänen puheeseensa 21.11. Hirvensalo-seuran 20-vuotisjuhlassa.
ARMAS LAHONIITTY
