Pääkirjoitus

Raimo Vahteran kolumni: Juri-setä sokkihoidossa

RAIMO VAHTERA

Parisen viikkoa sitten maassamme päiviteltiin paitsi paviaaneja myös suomalaisten suhtautumista Venäjään.

  Gallup Internationalin kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautui melko tai erittäin kielteisesti Venäjään.

Tulokseen reagoitiin, totta kai. Toisia tulos hätkähdytti, Venäjän entiselle suurlähettiläälle JuriDerjabinille tulos oli järkytys, jopa sokki (AL 14.10.).

Tasavallan presidentti Tarja Halonen rauhoitti hälyä muistuttamalla, että me suomalaiset olemme aina kriittisiä. Mutta se ei estä meitä olemasta hyviä ystäviä.

Tulosta selitettiin. Hyvät selitykset löytyivät historiasta. Ruotsia kurittaessaan Venäjä talloi Suomea ja suomalaisia. Lopulta Venäjä otti Suomen Ruotsilta ja yritti venäläistää suomalaiset. Vanhimmat turkulaiset muistavat venäläisen varusväen lähdön Turusta.

Nämäkö muistot painavat suomalaisten hampaankolossa. Hui hai. Ei ruotsalaisiakaan pahalla muisteta, vaikka veivät Suomen poikia sotaan Saksanmaalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Entä viime sodat ja neuvostovuodet? Ei tulosta niilläkään selitetä. Saksalaiset pistivät Lapissa ja Rovaniemellä erityisesti hyrskynmyrskyn, mutta Saksaan suhtaudutaan myönteisesti.

Tulosta on pyritty myös vesittämään. Vastaajia oli vain kuusisataa ja pienet rapiat. Arvattavasti Karjala-aktivisteilla oli yliedustus. Kysymysten kanssakin lie vähän niin ja näin. Gallupejahan tulee ja menee.

Ja sitten koko asetelma käännettiin päälaelleen. Hesarin mukaan perinteinen Venäjän pelko on vaihtunut yhä yleisemmäksi ylemmyydentuntoiseksi Venäjän vähättelyksi tai välinpitämättömyydeksi.

Juri Derjapinin mukaan avainasemassa on nuoriso, joka suhtautuu Venäjään välinpitämättömästi tai avoimen halveksivasti.

Tulosta kommentoitiin myös asiallisesti. Yksi heistä oli Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila , jonka mukaan keskustelu alkoi tyypillisesti suomalaiskansalliseen tapaan: mikä meitä suomalaisia vaivaa?

"Oikeampi tapa lähestyä aihetta olisi se, mitä venäläiset ovat tehneet herättääkseen pienessä naapurissaan niin negatiivisia tuntoja. Eikö tässä kohtaa pitäisi venäläisten katsoa peiliin? Sellaista ei tosin koskaan tule tapahtumaan. Suurvallan ei ole tarpeen tuntea omantunnontuskia, olipa se millaisessa alennustilassa tahansa."

Omien kokemusteni mukaan enemmistö suomalaisista suhtautuu Venäjään varauksellisesti. Venäjä tarkoittaa tässä Venäjän fyysisiä edustajia, Venäjän viranomaisia. Useimmiten rajaviranomaisia, muiden kanssahan tavalliset naapurissa vierailemista harrastavat suomalaiset eivät joudu juuri tekemisiinkään. Paitsi silloin kun miliisi suorittaa matkakassan luvattoman käyttöönoton.

Vaikka suomalaiset eivät muinaisia muistelekaan, he muistavat hyvin lähivuosien tapahtumat. Viipurin tori on monelle tuttu.

Seuraavassa lainaan luotettavaa lähdettä, itseäni. Kirjoitin kesällä 2000 Viipurin torista näin:

"Viipurilaisvarkaat ovat enemmän röyhkeitä kuin taitavia. Koska nuorisorikolliset tunnetaan, heidät olisi helppo siivota torilta.

Ilmeisesti varkaiden taustaryhmällä on niin tuottoisa sopimus miliisin kanssa, että vilpittömät torikauppiaat eivät vastaavaan pysty."

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viipurin viranomaiset eivät varkaita nähneet. Jos jotain sattui, syy oli törttöilevissä suomalaisissa.

Kun muutamat matkatoimistot ryhtyivät boikotoimaan Viipurin matkoja, viranomaisten näkö parani. Konniakin nähtiin. Tori siivottiin varkaista ja tilanne rauhoittui. Rauhoittui niin, että viime keväänä torilla ei ollut varkaita muttei paljon turistejakaan.

Suomalaisten asenteisiin ovat vaikuttaneet myös uutiset rajan rekkajonoista. Viime vuoden lopulla Vaalimaalla oli 20 kilometrin rekkajono. Odotusajat saattoivat venähtää pariin vuorokauteen. Sekin kasvattaa asennetta.

Venäläisen byrokratian kuvaamiseen ei tälle jutulle varattu tila riitä. Sen tuntee moni rattaisiin joutunut. Työlupaankin tarvitaan 13 eri asiakirjaa ja yhdeksän eri viranomaisen kanssa pitää asioida.

Suomalaisten varautuneisuus tulee kokemuksista ja luotettavista tiedoista. Viipurilaiset katsoivat peiliin ja näkivät muutakin kuin ryöstöille altistuneita tsuhnia. Muidenkin venäläisten pitäisi katsoa peiliin.

Tutkimuksesta vielä. Onneksi suomalaisilta ei kysytty suhtautumista toisiin suomalaisiin. Tulos olisi saattanut olla järkyttävä.