Pääkirjoitus

Jussi S. Jauhiaisen aliokirjoitus: Työvoiman vapaa liikkuvuus on Suomen ja Viron etu

TS/Timo Jerkku<br />Palvelusektori on suurin työllistäjä Virossa. Maan suurimpiin kaupunkeihin on rakennettu jo kymmeniä suuria ostoskeskuksia. Tässä kuvassa Pärnun <br />K-rauta ja Citymarket.
TS/Timo Jerkku
Palvelusektori on suurin työllistäjä Virossa. Maan suurimpiin kaupunkeihin on rakennettu jo kymmeniä suuria ostoskeskuksia. Tässä kuvassa Pärnun
K-rauta ja Citymarket.

Euroopan unionin laajentuessa itään on Viro nähty uhkana ja mahdollisuutena ajatellen työmarkkinoita ja yritystoimintaa Suomessa. On visioitu "Viro-ilmiöllä" eli suomalaisen yritysten massiivisella siirtymisellä Viron "matalien kustannusten veroparatiisiin", jossa yritykset eivät maksa veroa yritykseensä investoiduista voitoistaan. Kuitenkin nykyään jo monet ulkomaiset ja virolaiset yritykset siirtyvät Virosta halvempien kokonaiskustannusten kohteisiin, kuten Valko-Venäjälle ja Ukrainaan ja Aasiaan.

Virossa on 1,35 miljoonaa asukasta, joista 585 000 on töissä. Virolaisen Postimees -sanomalehden (22.4.2004) mukaan Suomessa työskentelee vuosittain noin yhdeksän tuhatta virolaista työluvan turvin ja saman verran harmaassa taloudessa sekä muutama tuhat erilaisissa lyhytaikaisissa sesonkitöissä.

Suomalaisten arviot EU-Virosta Suomeen siirtyvästä työvoimasta ovat vaihdelleet neljänsadantuhannen ja kahdeksankymmenenneljäntuhannen välillä eli yli puolet tai vähintään joka yhdeksäs Viron työikäisistä siirtyisi Suomeen. Tämä on suomalaista työvoimapoliittista pelottelua tai etelänaapurillamme on edessään katastrofi. Jotta maittemme yhteisiä työmarkkinoita voitaisiin kehittää, on tarkasteltava työvoiman liikkuvuuteen vaikuttavia väestö- ja elinkeinorakenteita Virossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Virossa raju muutos

Viron elinkeinorakenne muuttui perusteellisesti 1990-luvulla. Talouden murroksessa maasta katosi lähes joka kolmas työpaikka.

"Viro-ilmiöllä" on ollut tässä määrällisesti lähes mitätön merkitys. Erityisen raju muutos oli maataloudessa, jossa Neuvostokauden pakkokollektivisoinnin tuloksena syntynyt kolhoosien ja sovhoosien verkosto ajettiin nopeasti alas.

Valtio ei tukenut maataloustuotantoa ja maataloudesta hävisi peräti kolme neljästä työpaikasta (123 600). Maataloustuotannon tehostuminen eurokuntoon vähentää maataloudessa työskentelevien (40 000) määrää. Nykyään yli sadan hehtaarin suurtilat muodostavat yli puolet Viron viljellystä alasta.

Merkittävä osa raskaasta teollisuudesta Virossa lopetti toimintansa, kun Neuvostoliitto hajosi. Teollisuudesta katosi kaksi viidestä (-84 000) työpaikasta. Kuitenkin teollisuus on nykyään Viron merkittävimpiä työllistäjiä (128 000 työpaikkaa). Suurimmat alat ovat prosessi-, laite-, metsä- ja tekstiiliteollisuus.

Tuotannosta puolet suuntautuu vientiin, joten riippuvuus ulkoisista seikoista on suuri. Keskeisenä teollisuuden ongelmana on tuottavuus, joka on Virossa matalimpia Euroopassa. Tehokkuus lisääntyy, sillä teollisuustuotannon määrä kasvaa työntekijöiden määrän laskiessa.

Palvelut työllistävät

Palvelusektori on suurin työllistäjä Virossa. Työntekijöitä yhteiskunnallisissa palveluissa on vakaasti noin 120 000. Suhteellisesti eniten työpaikkoja ovat lisänneet finanssi- ja kiinteistötoiminta, mutta ne työllistävät yhteensä vain puolet siitä mitä yhteiskunnalliset palvelut.

Vähittäiskauppa loi 1990-luvun alussa 20 000 työpaikkaa lisää. Viron suurimpiin kaupunkeihin on rakennettu jo kymmeniä suuria ostoskeskuksia. Hiljattain yksi niistä valmistui suomalaisten tunteman Viru-hotellin viereen, ja Baltian maiden suurin ostoskeskus rakentuu Tallinnan lentokentän tuntumaan.

Maahan vyöryneet ulkomaiset kauppaketjut ovat lisänneet työpaikkoja ostoskeskuksissa, mutta samalla syöneet niitä pienemmistä kaupoista.

Viime vuosina vähittäiskaupan työntekijöiden määrä on pysynyt noin 85 000:ssa.

Neuvostokauden lopussa Virossa oli runsaasti matalan koulutuksen saanutta työvoimaa maataloudessa ja teollisuudessa. Heidän uudelleen- ja täydennyskoulutuksensa jäi puutteelliseksi, mikä on nostanut rakenteellista työttömyyttä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viime vuosina työttömyys on laskenut. Toisaalta, kuten Suomessa, on Viron työllisyysaste (65 pros.) on laskenut. Monilla syrjäisillä maaseutualueilla työllisyysaste on alle 40 prosenttia. On pelättävissä, että näillä alueilla työttömyys ja väestön marginalisoitumisen jatkuvat vielä pitkään - työvoiman ulkopuolelle jääneiden vähän koulutetut lapset syrjäytyvät.

Kuten Suomessa, noin joka kymmenes Viron työvoimasta on työtön (66 200 työtöntä). Heistä yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Pelkästään venäjää puhuvan väestön työttömyys on lähes kaksinkertainen etnisiin virolaisiin verrattuna. Työttömistä miehistä neljällä viidestä on matala koulutus, ja useat heistä työskentelivät aiemmin maataloudessa tai raskaassa teollisuudessa.

"Ohuen hyvinvoinnin" valtiossa työttömyydestä seuraa syrjäytyminen ja marginalisoituminen. Virossa he ovat jo menetettyä työvoimaresurssia. Tuskinpa heille on työtä Suomessa, edes harmaassa taloudessa.

Koulutus murroksessa

Jotta Viro ei jäisi "Viro-ilmiön" pyöriteltäväksi, on väestön osaamistaso keskeistä. Väestöllä on keskimääräisesti korkea koulutustaso, sillä lähes kaikilla 29-59-vuotiailla (Viro 88 pros. EU 15-64 pros.) on vähintään toisen asteen koulutus ja joka viidennellä on korkeakoulutus.

Viron murrosvuosina 1991-1998 nousivat monet lyhyesti kouluttautuneet nuoret nopeasti yritysten ja hallinnon johtoon. Monet tarvitsevat strategista täydennyskoulutusta, koska maan kehitys ei voi kauan nojautua edulliseen työvoimaan tai mataliin tila- ja tuotantokustannuksiin.

Korkeakoulutuksen haasteena on sen pienuus, hajautuneisuus ja tason vaihtelu. Noin puolet opiskelijoista opiskelee maksullisessa opetuksessa ja puolet valtion maksamilla paikoilla.

Korkeakoulututkintoja valmistui vuonna 2002 noin 4 800 ja tohtorin tutkintoja hieman alle kaksisataa eli varsin vähän Suomeen verrattuna. Väestörakenteesta johtuen uusien opiskelijoiden määrä vähennee nykyisestä alle puoleen 2010-luvun lopussa.

Ammattikoulut ovat murrosvaiheessa. Suuri osa opettajista on iäkkäitä, eivätkä he ole kouluttautuneet nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Lähivuosina yli sadan ammattikoulun verkostoa saneerataan rajusti sulkemalla kouluja ja yhdistämällä niitä lukioihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomeen siirtyviä?

Väestöennusteiden perusteella työikäisten määrä Virossa kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä yli kymmenen prosenttia 873 000 työikäiseen. On ratkaisevaa, missä ja minkälaista työtä tämä 82 000 työikäisen lisäresurssi tekee.

Tämä suuri ikäluokka on juuri aloittanut opinnot lukiossa ja ammattikoulussa ja monet hankkivat korkeakoulutuksen kuluvan vuosikymmenen loppuvuosina. Heidän siirtyminen Virosta toiseen EU:n jäsenvaltioon on mahdollista, mikäli työmarkkinat Virossa eivät laajene merkittävästi tai keski-ikäinen valkokaulusväki ei tee nuoremmilleen tilaa. Siirtyminen Suomeen on tälle nuorelle ja koulutetulle ikäryhmälle yksi vaihtoehto, mikäli puutteellinen suomen kielen taito ei ole esteenä -- englantia he osaavat.

Jo nykyään virolaiset tekevät työkeikkoja Suomeen - oli kyse lääkäreistä ja insinööreistä tai työntekijöistä rakennus-, metalli- ja siivousaloilla. Työvoiman vapaan liikkumisen rajoittaminen EU-Virosta Suomeen tarkoittaa, että keikkatyöntekijät tulevat Suomeen palveluja tarjoavina yksityisyrittäjinä tai vuokratyöntekijöinä, jolloin he maksavat verot Viroon ja motivaatio työn kehittämiseen Suomessa jää vähäiseksi.

Tulevaisuudessa niin Viroa kuin Suomea uhkaa osaavan työvoiman puute. On Suomen ja Viron yhteinen etu, että osaava ja kyvykäs työvoima liikkuu vapaasti ja sitä koulutetaan Suomenlahden molemmin puolin - ja että työvoiman liikkuvuutta ei hutkita, vaan tutkitaan.

Kirjoittaja on maantieteilijä, professori Oulun yliopistossa, apulaisprofessori Tarton yliopistossa ja Turun yliopiston dosentti.

JUSSI S. JAUHIAINEN

TS/<br />Professori, filosofian tohtori Jussi S. Jauhiainen.
TS/
Professori, filosofian tohtori Jussi S. Jauhiainen.