Pääkirjoitus

Päätoimittaja Raimo Vahteran kolumni: Uusi Aura toimitettiin Primassa

RAIMO VAHTERA

"Tällä numerolla alkaa uusi vaihe lehden elämässä ." Näin alkoi Uuden Auran pääkirjoitus kesäkuun 9. päivänä 1905. Uudesta vaiheesta kertoi lehtikin. Se oli kooltaan pienempi kuin ennen, mutta sivuja oli kahdeksan eli tuplasti. Koko johtui uudesta rotaatiosta. Se oli viisi kertaa nopeampi kuin vanha, ja painoi peräti 12 000 lehteä tunnissa.

Takana oli myös muutto. Vuoteen 1905 UA:n paino ja toimitus olivat nykyisen hotelli Börsin paikalla Eerikinkadun varrella. Uusi koti oli torin toisella puolella, Priman uudessa talossa.

Kesäkuisesta pääkirjoituksesta voi lukea senkin, että lehteä tehtiin rinta rottingilla. Siihen oli syytäkin: levikki kasvoi. Se kaksinkertaistui vuosisadan alussa ja vuonna 1905 se oli jo 16 000 kappaletta. Helsingin Sanomien levikki oli 6 000 kappaletta.

UA:n komentosillalta kaikki näytti hyvältä. Parin korttelin päässä jokirannassa tehtiin tulokasta, perustuslaillisten Turun Sanomia . Sitä ei koettu uhkaksi, vielä.

Uhka oli ilmassa: politiikka. Siihen aikaan se erotti enemmän kuin yhdisti. Railo vanha- ja nuorsuomalaisten välillä avautui sitä leveämpänä, mitä syvempään vanhasuomalaiset kumartuivat. UA ei kritisoinut venäläishallintoa, politiikan sijasta pohdittiin vaikkapa perunanistutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun TS:n toimituksesta katsottiin Primaan, nähtiin venäläisten hännystelijöitä. Kun suurlakon aikaan joutoväki tarvitsi actionia - extremeä ei tunnettu - rikottiin UA:n ikkunoita ja revittiin mainoskyltti seinästä. Lakkohurmoksessa kyltti heitettiin Aurajokeen.

UA:n rotaatio, josta ylpeiltiin kesällä 1905, osoittautui virheinvestoinniksi. Vaikka sivuja oli kahdeksan, pientä kokoa vierastettiin. Siihen eivät mahtuneet edes kaikki ilmoitukset. Lisälehdet, joita jouduttiin painamaan, tulivat kalliiksi. Levikkikin laski.

Uusi Vomag-rotaatio pyörähtikin ensi kerran Priman tiloissa jo kesällä 1911. Huippuunsa levikki nousi vuonna 1916, jolloin se oli yli 22 000 kappaletta.

Kansalaissota iski Uuteen Auraan. Turusta poistuvat punaiset riehuivat lehden tiloissa, rikkoivat koneita ja huonekaluja. Siitä lehti olisi selvinnyt, TS:kin selvisi. Pahinta oli, että levikki alkoi laskea.

Vuonna 1918 levikki tipahti 19 000 kappaleeseen. Paljon sekin oli, mutta edessä oli romahdus. Vuonna 1919 levikki oli enää 13 200 kappaletta ja suunta oli laskeva.

Miksi näin kävi? Annan UA:n historiaa tutkineen Tapio Sormusen vastata:

"Vuonna 1905 ilmestymisensä aloittanut Turun Sanomat alkoi vuoden 1915 tienoilla nousta levikin puolesta Uuden Auran tasolle. TS:n taival oli niin menestyksellistä, että v. 1920 sen painos oli 21 000 kappaletta. Uusi Aura selvästi kärsi TS:n kustannuksella. Erääksi syyksi UA:n alamäelle on monesti esitetty K. N. Rantakarin ja Yrjö Koskelaisen poislähtö lehden palveluksesta ja tämän mukana seurannut lehden toimituksellinen huonontuminen. Mahdollisesti myös UA:n jyrkkä oikeistolaisuus kansalaissodan jälkeen oli siirtämässä lukijoita TS:n puoleen. Turun Sanomat oli lisäksi painoasultaan houkuttelevampi esim. runsaan kuvituksen puolesta."

Ja vielä: "Varsinkin UA:n pikkuilmoituskanta, joka suurelta osalta oli siirtynyt TS:lle v. 1920 - 1922, jäi pysyvästi jälkimmäiselle."

Suomen sanomalehdistön historiaa tutkinut Raimo Salokangas kirjoittaa aiheesta näin:

"Turun Sanomien voitto oli useiden syiden summa. Yksi syy oli politiikka: johdonmukainen tasavaltalaisuus teki siitä kesällä 1918 Uutta Auraa suositumman, ja myöhemmin liberaali porvarillinen linja teki sen hyväksyttäväksi työväestöön kuuluville tilaajille. Onkin ilmeistä, että Turun Sanomat menestyi Turun kaupungissa Uutta Auraa paremmin - ja huomattavilta osin työläistilaajien ansiosta. Toinen Turun Sanomia auttanut seikka oli sen sisällön kehittäminen 1920-luvun keskivaiheilta alkaen: urheilu, kuvitus ja viihde yhdessä normaalin uutistarjonnan myötä tekivät Turun Sanomista Varsinais-Suomen lehtimarkkinoiden houkuttelevimman tarjouksen."

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Se oli siinä. TS:ää auttoi sijainti poliittisella kentällä. UA oli oikealla, maalaisliitto maaseudulla ja vasemmisto kahtia. Kommunistillekin kelpasi TS, kun omaa ei ollut eikä demarien Sosialistia sopinut julkisesti lukea.

TS:ää auttoi nouseva levikkikierre. Kasvava levikki lisäsi ilmoituksia, ilmoitustulot mahdollistivat lehden parantamisen, parempi lehti lisäsi levikkiä jne. UA:ta kierre vei alaspäin.

Lopuksi siteeraan Turun suomenkielistä sanomalehdistöä tutkinutta Ulla Ekman-Salokangasta . Hänen mukaansa 1930-luvun lopulle tultaessa UA oli menettänyt pelin ja TS oli ehdoton ykköslehti.