Pääkirjoitus

Toimittaja Veli Junttilan kolumni Suomi 1954: Villa Lanten ja taidemuseon juhlaa

VELI JUNTTILA

Suomen kulttuurityön keskus Roomassa, Villa Lante vihittiin juhlallisesti tarkoitukseensa huhtikuun 29. päivänä 1954. Lehtiselostuksen perusteella upeissa ja inspiroivissa puitteissa pidettiin juhla- ja esittelypuheineen sekä tervehdyksineen erittäin yksitoikkoiset juhlat. Pelkkä puhujien ja vieraiden nimien luettelointi vei STT:n toimittajalta Turun Sanomissa lähes 40 palstamillimetriä.

Vieraita oli Suomesta ja Italiasta ministeri- ja lähettilästasolta alkaen. Vatikaania edusti paavin nuntius.

Kulttuurikeskushankkeen isäksi kiitetty tohtori Amos Andersson esiintyi juhlassa säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana. Instituutin johtaja Torsten Steinby julisti puheensa lopuksi latinaksi keskuksen avatuksi.

TS:n pääkirjoituksessa kerrottiin hieman, miten tämä Institutum Romanum Finlandiae Suomea hyödyttää: Se on "tyyssija, joka avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille tieteenharjoittajille, taiteilijoille ja opiskelijoille".

Turkulaisia lähempänä oli taidemuseon 50-vuotispäivä 30. huhtikuuta 1954. Uutisen mukaan puoli vuosisataa aikaisemmin veljekset ja kauppaneuvokset Ernst ja Magnus Dahlström lahjoittivat taidemuseon rakennuksen kaupungille. Lahjoittajat halusivat antaa tyyssijan taideyhdistyksen arvokkaille aarteille ja samalla kuvaamataiteen edistämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lahjoituksen vastaanotti tuolloin kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Carl von Heideken . TS:n uutisen mukaan molempien lahjoittajien kuvat olivat museon eteishallissa. Maan taiteilijat ovat osoittaneet kiitollisuuttaan näille mesenaateille lahjoittamalla museolle teoksiaan, jotka on sitten sijoitettu Dahlström-huoneeseen.

Taidemuseon paikkaa oli etsitty kauan, kunnes valtuusto vuonna 1898 valitsi tarkoitukseen Puolalanmäen, jossa sijaitsee kaupungin vanha palotorni.

Piirustukset laati professori G. Nyström . Luovutuksen jälkeisenä päivänä museossa avattiin suurin taidenäyttely, mikä taideyhdistys oli koskaan järjestänyt. Museon suojissa toimi aiemmin myös piirustuskoulu.

50 vuotta sitten avattiin Turun taidemuseossa juhlanäyttely, Albert Edelfeltin muistonäyttely, johon kuului kymmeniä teoksia. TS:n selostuksen mukaan yleisöä kiinnosti kovasti näyttelyn Larin Parasken runonlaulajakuva, joka oli palannut kotimaahan lähes 50 vuoden poissaolon jälkeen.

Edelfelt kuului museota perustettaessa siihen toimikuntaan, joka valitsi arvorakennukselle paikkaa. Edelfeltiä juhlittiin myös siksi, koska hänen syntymästään oli kesällä 1954 kulunut sata vuotta.

Vuoden 1954 juhlassa lahjoittajaa edusti maisteri Johan-Erik Dahlström . Hän kertoi lahjoittajien toiveen toteutuneen ja hän kiitti erikseen mainiten intendenttejä Vicktor Westerholmia ja Axel Haartmania, joka ovat toimineet sekä Turun että koko Suomen taiteen hyväksi.

Huhtikuussa1954 valittiin T. E. Olinin tilalle Turun yliopistolle uusi rehtori, nykypolvillekin jo tuttu Osmo Järvi syksyllä alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Järvi tuli Olinin tavoin lääketieteen alalta, hän oli ollut lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Valinnan suorittivat yliopiston varsinaiset professorit.

Vararehtoriksi valittiin humanisti ja kielitieteilijä Tauno Nurmela, josta myöhemmin tuli rehtori. Vararehtorina Nurmela oli toiminut jo talvesta 1953 lähtien.

Suuri avaruusguru tohtori Werner von Braun antoi uutistoimisto UP:lle huhtikuussa 1954 lausunnon, jossa hän arveli lennon Marsiin toteutuvan aikaisintaan sadan vuoden kuluttua. Matka alkaa avaruusasemalta, jollainen voidaan rakentaa 25 vuoden kuluttua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lehtikirjoituksen mukaan 57 miljoonan kilometrin pituinen matka kestää 31 kuukautta.

Miehistön yksi ongelma tulee olemaan painottomuus, jonka kestäessä pitkään lihakset voivat surkastua käytön puutteessa. Ratkaisuna on ajateltu vetojousia tai keinotekoista painovoimaa antamalla rakettilaivojen pyöriä määrätyllä nopeudella avaruudessa.

von Braunin mukaan huolena on myös mielenterveys; voivatko miehet selviytyä tervejärkisinä pitkän lennon aikana painottomassa ahtaudessa. Eräs keino tähän ongelmaan on miesten nukuttaminen talviuneen joksikin aikaa ruumiinlämpö alennettuna.

Braun uskoi Marsista löytyvän vettä, sillä tarkoituksena on laskeutua planeetan mahdolliselle napajäätikölle ja jatkaa siellä traktori-kuorma-autolla matkaa päiväntasaajalle.