Puolet suomalaisista europarlamentaarikoista on Paavo Väyrysen aloitteesta tehnyt oikeusministeriölle ehdotuksen, että vuoden 2004 kunnallisvaalit pidettäisiin jo Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ensi kesäkuun 13. päivänä eikä vasta lokakuussa. Esitystä perustellaan sillä, että vaalien yhdistäminen vahvistaisi demokratiaa, lisäisi tuntuvasti kansalaisten osallistumista EU-vaaleihin ja aikaansaisi säästöjä sekä julkisyhteisöjen että puolueiden taloudessa.
Europarlamentaarikot pyytävät samalla tutkimaan mahdollisuuksia pidentää kunnallisvaltuustojen toimikausi viideksi vuodeksi, jolloin kunnallis- ja Eurooppa-vaalit voitaisiin pysyvästi yhdistää.
Eurovaalien ja kunnallisvaalien yhdistämistä samalle päivälle on erityisesti keskustan taholta ehdotettu monta kertaa aiemminkin. Sitä pohdittiin myös Lauri Tarastin vaalikomiteassa muutama vuosi sitten, mutta hanke koettiin monessa suhteessa epätarkoituksenmukaiseksi.
On varmasti totta, että euro- ja kunnallisvaalien yhdistäminen toisi säästöjä ja lisäisi EU-vaaleihin osallistumista. Mutta nämä myönteiset ilmiöt tapahtuisivat mitä ilmeisemmin kunnallisvaalien osanoton kustannuksella.
Eurovaalit pidetään kesäkuussa keskellä suomalaista lomakautta. Jos kunnallisvaalit siirrettäisiin kesäkuuhun, äänestysinto laskisi niissäkin. Jotkut saattaisivat jättää kunnallisvaalit väliin pelkästään protestiksi siitä, että EU-vaalit ympätään niiden yhteyteen. Kunnallisvaalit on niin tärkeä osa lähidemokratiaa, ettei niihin osallistumista saa vähääkään vaarantaa.
Jos kunnallisvaltuustojen toimikautta vielä pidennettäisiin pysyvästi viideksi vuodeksi, toimenpide ei suinkaan vahvistaisi vaan pikemminkin heikentäisi demokratiaa. Kansalaiset etääntyisivät entisestään kunnallisvaltuutetuista, jos heidän valintaansa saisi vaikuttaa vain viiden vuoden välein.
Kunnallisvaalit ja eurovaalit järjestettiin yhtä aikaa lokakuussa 1996, mutta silloin Suomi sai ensimmäisissä EU-vaaleissaan määrätä itse ajankohdan. Eurovaalit siirrettiin kunnallisvaalien yhteyteen eikä päinvastoin. Silloinkin kunnallisvaalien äänestysprosentti oli historian alhaisimpia 61,1, joskin viimeksi päästiin ennätyksellisen alas eli 55,9 prosenttiin.
EU-vaalien äänestysosanoton parantamiseksi tarvitaan varmasti toimenpiteitä, mutta ei välttämättä kunnallisvaalien kustannuksella. Eurovaalien äänestysprosentti jäi 1999 kesäkuussa meillä peräti 32,4:ään. Suomi putosi EU-maiden hännille Ison-Britannian, Hollannin ja Ruotsin seuraan.
EU:ssa ja sen parlamentissa tehtävä työ on saatava kansalaisille tutuksi ja selväksi, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Siinä tarvitaan poliittista valistustyötä, kaupallista markkinointia ja siis myös taloudellisia resursseja lisää.
Suomen kannattaa yhä yrittää myös EU-vaalien siirtämistä kesäkuusta esimerkiksi huhti-toukokuuhun, jos kunnallisvaaliemme ajankohta, syksyn lokakuu, ei ole mahdollinen.
