Toinen pääkirjoitus 27.7.2003:
Sinilevä kukkii taas helteillä
Sinilevä on jo vuosia ollut jokakesäinen riesa niin Itämerellä kuin vesissäkin. Runsaat sinileväkukinnot ovat oire vesien rehevöitymisestä, ja kauan jatkuneet helteet ovat nostaneet ongelman taas esiin.
Tilanne vaihtelee paljonkin paikallisesti päivittäin tuulten ja virtausten mukaan, mutta ongelma näyttää vain pahenevan vuosi vuodelta. Sinilevähavainnoista on toki mainintoja jo 1800-luvulta, mutta esiintymät alkoivat huolestuttavasti runsastua vasta 1980-luvun puolivälistä alkaen.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet ovat kuluneella viikolla käyneet omakohtaisesti tutustumassa Itämeren levätilanteeseen. Eri asia on, ettei eduskunta ainakaan nopealla aikataululla voi asialle paljonkaan tehdä.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on varmasti ihan oikeassa todetessaan, ettei löydy sellaista hokkus-pokkus-konstia, jota kaikki nyt kaipaavat. "Sitä ei ole olemassa, jos halutaan, että yhteiskunta toimii."(SK 25.7.03)
Pietarin jätevesipuhdistamon rakentaminen on lähtenyt käyntiin. Se tuo aikanaan varmasti helpotusta tilanteeseen. Maatalouden ravinnepäästöjäkin yritetään hillitä ympäristötuilla. Uutena keinona on haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisen tiukennus, josta asetus astuu voidaan ensi vuonna. Senkin vaikutukset nähdään tulevina vuosina.
Itämeren ongelmien ratkaisussa on varmasti keskeistä rantavaltioiden yhteistyö, joka hieman helpottuu Baltian maiden liityttyä EU:hun. Esimerkiksi öljykuljetukset pitäisi saada tiukempaan valvontaan, jotta paljon puhuttaneilta öljypäästöiltä ja niiden uhkilta vältyttäisiin.
Ympäristön kuormittamiseen vaikuttavat kaikki ihmiset omilla valinnoillaan. Tässä suhteessa kesämökkiläistenkin keskuudessa on vielä paljon välinpitämättömyyttä. Jätteistä ja jätevesipäästöistä ei aina huolehdita asianmukaisesti.
Yhtä lailla huolettomasti suhtaudutaan sinilevistä varoittaviin kyltteihin. Jopa pieniä lapsia päästetään uimaan saastuneilla rannoilla, mistä voi sitten olla kohtalokkaita seurauksia.