Toinen pääkirjoitus 22.7. 2003:
EU on tuotava kansalaistasolle
EU:n tulevaisuutta pohtineessa konventissa Suomen hallituksen edustajana juuri työnsä päättänyt tutkija Teija Tiilikainen on kiinnittänyt huomiota siihen, miten etäiseksi kansalaiset edelleenkin kokevat Euroopan unionin. EU-asiat tuntuvat suomalaisten suurelle enemmistölle hyvin kaukaisille, teknisille ja jopa vastenmielisille.
Kuitenkin EU vaikuttaa vahvasti elämäämme kaikissa jäsenmaissa. Tiilikainen muistuttaa laskelmista, jonka mukaan jo 70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä määritetään nykyään EU-tasolla. Silti esimerkiksi viime eduskuntavaalien edellä, jolloin konventin työ oli kriittisimmässä vaiheessa, keskustelu EU:n tulevaisuudesta oli varsin vähäistä.
Tiilikainen heittääkin pallon kiinnostuksen lisäämisestä puolueille ja kansalaisliikkeille. Nythän poliittinen keskustelu keskittyy vähintään 80-prosenttisesti pelkästään kansallisiin teemoihin.
Tutkija on periaatteessa aivan oikeassa siinä, että EU-asiat pitäisi tavalla pystyä tuomaan puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten arkipäivään. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, ja siinä on melkoinen haaste myös medialle.
EU:n päätöksentekoa kyllä selostetaan lehdistössä ja sähköisissä tiedotusvälineissä suhteellisen laajasti, mutta ilmeisesti vain murto-osa siitä tavoittaa laajat kansalaisjoukot. Vain muutamat "päättömät" päätökset tai niiden suunnitelmat, jotka aina eivät pidä edes paikkaansa, kuten vaikkapa grillauskielto, nousevat puhuttamaan kansaa. Mahdolliset kiellot esimerkiksi seksistisistä mainoskuvista, tervan käytöstä ja roskapostin lähettämisestä ovat kuitenkin EU:n laajassa päätöksenteossa hyvin marginaalisia.
On selvää, että EU kiinnostaa kansalaisia, jos saadaan ihmiset ymmärtämään, miten Brysselissä ja Strasbourgissa tehtävä työ koskettaa heitä omakohtaisesti. Kun puolueet, kansalaisliikkeet, media ja tutkijatkin pystyvät puhumaan EU-kieltä, jonka kansalaiset tajuavat, unionin myönteinen antikin saa silloin ansaitsemansa sijan.
