Tämän vuoden keväällä vauhdittunut euron vahvistuminen dollariin verrattuna osui huonoon aikaan euroalueen teollisuuden kannalta. Vaikean taantuman oloissa olisi kaivattu pikemmin piristettä viennille kuin revalvoitumisen aiheuttamaa vientikilpailukyvyn heikennystä.
Kurssikehitys osoittaa, että halvan euron varaan ei voida rakentaa teollisuuden kilpailukykyä. Kustannukset ja tuottavuus olisi pidettävä sellaisessa kunnossa, että valuuttojen vaihtosuhteiden muutokset kestetään.
Telakkateollisuudessa kurssimuutoksiin varautuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Suomalaisten laivanrakentajien tärkeimmät asiakkaat ovat amerikkalaisia, ja kaupat tehdään dollareissa. Kova kilpailu risteilijätilauksista on painanut hinnat niin alas, että pienetkin kurssivaihtelut voivat olla ratkaisevia.
Kevään kurssihuipussa yhdellä eurolla sai 1,20 dollaria. Tämä oli uudesta jättiristeilijästä esisopimuksen tehneelle Kv¿rner Masa-Yardsille aivan liian korkea kurssi. Kaupan toteutumisen ehtona on euron selvä heikkeneminen dollariin verrattuna.
Olisi tietenkin erittäin suotavaa, että kesällä uudelleen alkanut euron heikkeneminen jatkuisi ja vakiintuisi tasolle, jolla tilaus Turun telakalle varmistetaan. Tämä on kokonaan markkinavoimien varassa, sillä keskuspankit harkitsevat pitkään ennen kuin ryhtyvät omilla kaupoillaan tukemaan euron heikentymistä ja dollarin vahvistumista.
Kelluvien eli vapaasti markkinoilla muuttuvien kurssien oloissa keskuspankkien tukiostot ja -myynnit ovat olleet erittäin harvinaisia. Euroopan Keskuspankki EKP puuttui markkinoiden kehitykseen kerran vuoden 2000 syksyllä, kun huolena oli euron liiallinen heikkeneminen.
Euro aloitti laskennallisena yhteisvaluuttana vuoden 1999 alussa dollariarvolla 1,18. Heti käyttöönoton jälkeen dollarikurssi alkoi pudota nopeasti ja painui alimmillaan 0,85 tasolle jo vuonna 2000. Kestävämpi nousu alkoi vasta viime vuonna.
Näyttää siltä, että teollisuuden kannalta valuuttakurssi on aina väärä. Euroalueen teollisuus nautti useita vuosia halvan euron tuomasta edusta dollarimääräisissä vientikaupoissaan. Heti kun euro alkoi vahvistua, alettiin puhua vahvan valuutan ongelmista.
Painavimman puheenvuoron devalvoitumisen puolesta esitti äskettäin Saksan liittokansleri Gerhard Schröder, joka kautta rantain toivoi EKP:n ryhtyvän myymään euroja kurssilaskun vauhdittamiseksi.
Euroalueen suurimman talouden toiveella on varmasti painoarvoa, vaikkakin keskuspankkiirit nopeasti torjuivat Schröderin puuttumisen rahapolitiikkaan ja kehottivat häntä keskittymään Saksan sisäisen talousuudistuksen toteutukseen.
Muutamat positiiviset viestit ovat palauttaneet uskoa Yhdysvaltain talouden Eurooppaa parempaan kasvuvoimaan. Se voi olla perusteena dollarin edelleen vahvistumiselle. Vaikka tämä suomalaistelakoidenkin toivoma kehitys toteutuisi, on jatkettava kansallisia ja yrityskohtaisia ponnisteluja kilpailukyvyn parantamiseksi.
