Pääkirjoitus

Toinen pääkirjoitus 15.7.2003:
Ensiapua keikkalääkäreillä

Niin sanottujen keikkalääkäreiden kasvava käyttö on ensiapua terveyskeskusten lääkäripulaan, mutta pysyvää korjausta taustalla piileviin ongelmiin lääkäreitä välittävien yritysten käyttö ei tuo.

Monille pienille terveyskeskuksille keikkalääkärit ovat olleet pelastus. Ilman välitysyritysten käyttöä koko toiminta olisi ollut vaarassa. Keikkalääkärit ovat valmiita tekemään paljon työtä, koska työ on määräaikaista. Vastaavasti kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin vakituisten työntekijöiden kulut.

Kuntayhtymille keikkalääkäri maksaa jopa kaksi kertaa sen minkä virkasuhteessa oleva lääkäri. Yleistyessään lääkäreiden välitysyritysten käyttö aiheuttaa budjettiongelmia ennestäänkin rahapulassa olevalle julkiselle terveydenhuollolle.

Terveyskeskusten lääkäripula ei johdu lääkäreiden liian pienestä määrästä. Kansainvälisten vertailujen mukaan lääkäreitä on Suomessa riittävästi, ja lähivuosina määrä kasvaa koulutuksen lisääntyessä.

Lääkäreitä Suomessa kyllä on, mutta he eivät mielellään hakeudu julkisen terveydenhuollon virkoihin eivätkä varsinkaan terveyskeskuksiin. Mikäli terveyskeskusten lääkäripulaan halutaan kestävää ratkaisua, on päähuomio kiinnitettävä työoloihin.

Lääkärikoulutuksen voimakas lisääminen ei välttämättä paranna terveyskeskusten tilannetta, jos mitään muutoksia terveyskeskusjärjestelmässä ei toteuteta. Terveyskeskusten yhdistäminen riittävän suuriksi on ensisijainen rakenteellinen muutos. Pienet yksiköt ovat liian haavoittuvia, ja niissä myös lääkäreiden työpaine on suurinta. Tilannetta voidaan merkittävästi parantaa myös yhteistyöllä, esimerkiksi sellaisella yhteispäivystyksellä, josta keskustellaan Turun seudulla.

Terveyskeskusten koon kasvattamisen ohella on kehitettävä henkilöstöhallintoa ammattimaisempaan suuntaan. Erityisen tärkeätä on turvata nuorten lääkäreiden jatkokoulutusmahdollisuudet.