Toinen pääkirjoitus 12.7. 2003:
Myönteinen tilastokorjaus
Kahden edellisen vuoden talouskasvun osoittautuminen ennakoitua paremmaksi ei muuta tämän hetken varovaisia ennusteita. Odotettua korkeammat kansantuoteluvut todistavat kuitenkin, ettei Suomessa ole tarvetta sen paremmin tuhkan ripotteluun kuin riemun kiljahteluihinkaan.
Useasti on todettu, että kansantaloutemme perustekijät ovat kunnossa, ja että kasvu ja työllisyys ovat nyt kotimaisen kulutuksen varassa. Tarkennetut tilastot vahvistavat nämä arviot.
Kansantuotelukujen korjaaminen 0,6 prosenttiyksikköä ylöspäin paljastaa, että talouspolitiikan suunnittelussa ei pidä liiaksi nojautua tilastoihin ja ennusteisiin. Sekä menneisyyden raportoiminen että tulevaisuuden ennustaminen näyttää olevan vaikeaa. Yritysjohdolla ja talouslinjauksien päättäjillä olisi oltava vankka, ohi hetkellisten tilanteiden ulottuva näkemys kehityksen suunnista.
Osittain virheellisistä tilastoista huolimatta päätökset ovat olleet oikeita. Kotimaisen kulutuksen vahvistaminen veronkevennysten avulla on hyvä linja, jota edelleen on jatkettava.
Tilastokeskuksen tarkennettujen lukujen mukaan teollisuuskin menestyi kone- ja laitetuotantoa lukuunottamatta kohtuullisesti. Parhaaseen kymmenen prosentin kasvuun ylsi viime vuonna sähkötekninen teollisuus, joka on alan vaikeuksista huolimatta pysynyt Suomen kasvuvoimana. Odotetusti supistuvia aloja olivat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä rahoitusala.
Tilastokorjaus antaa selvät tienviitat talouspolitiikalle. Yritysten vakavaraisuutta ja kotitalouksien ostovoimaa on vaalittava. Ei ole esimerkiksi verotuksessa varaa mihinkään sellaisiin päätöksiin, jotka heikentävät näitä perustekijöitä. Lähtötelineet on pidettävä kunnossa, jotta startti on nopea viennin ja investointien elpyessä.
