Toinen pääkirjoitus 8.7. 2003:
Susi jo syntyessään
Helsingin moottoritien sisääntulojatke Turkuun sai viime silauksensa, kun nelikaistaiseksi levennetty Ratapihankatu otettiin perjantaina kuohuviinien poreillessa virallisesti käyttöön.
Rautatieaseman ohittava yhteys on kevyen liikenteen väylineen, laatoituksineen ja istutuksineen maisemallisesti sangen onnistunut. Muuan pikku puute siinä kuitenkin on: raskaan liikenteen kannalta se on susi jo syntyessään.
Ratapihankatua ajaa vuorokaudessa varovaisesti arvioiden keskimäärin 25 000 autoa, joista 30-40 prosenttia on kuormureita ja rekka-autoja eli niin sanottua raskasta kalustoa. Jyhkeimmille rekoille uudet kaistat ovat paikoin aivan liian kapeat. Kaksi ajokkia ei mahdu etenemään rinnakkain kolhimatta toisiaan tai haukkaamatta lisää tilaa reunakivetyksen puolelta.
Remontoidun Ratapihankadun kaistaleveys vaihtelee 3,15 ja 3,40 metrin välillä. Kaistat ovat selvästi kaupungin katurakentamiselle määriteltyjä minimejä pienemmät. Ja reippaasti kapeampia kuin sisääntuloliikennettä syöttävän Helsingintien 3,75-metriset ajoradat. Voi vain kuvitella, millaisia ruuhkia ja vaaratilanteita kaistojen kapeus erityisesti talviliukkailla aiheuttaa.
Ahtaudessa sompailevat rekkamiehet ihmettelevät, miksei katuosuutta ole rakennettu puolta metriä leveämmäksi. Ja sietääkin ihmetellä; onhan kyse etapista, joka on osa raskaan liikenteen keskeistä läpikulkuväylää. Noin puolet Turun sataman liikenteestä kulkee Helsinginkadun jatkeen kautta.
Ratapihankadun työmaavalvojan mukaan kapeusongelmasta on tiedetty alusta asti (TS 5.7.). Väylistä on jouduttu kuitenkin tinkimään kaupungin ja VR:n intressien vuoksi. Herää vain kysymys, millainen on maanomistajaetu, joka ajaa Turulle elintärkeän kuljetuselinkeinon ja liikenneturvallisuuden edun ohi.