Bo Österlundin aliokirjoitus 15.6.2003: Varusmiespalveluksesta valmiuksia siviilimaailmaan

Valtioneuvoston 17.3.1997 eduskunnalle antama turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko käynnisti puolustusvoimien hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen. Sen seurauksena siirryttiin seuraavan vuoden kesällä yhtenäiseen kahden saapumiserän järjestelmään.

Kunkin vuoden ensimmäinen saapumiserä astuu palvelukseen tammikuun alussa ja toinen heinäkuun alussa. Miehistötehtävissä palvellaan 180 vuorokautta, erikoiskoulutusta edellyttävissä miehistötehtävissä 270 vuorokautta ja johtajatehtävissä 360 vuorokautta.

Jokainen Suomen mies on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuus kattaa yhteensä 43 vuotta miehen elinkaaresta. Varusmiespalvelu on tämän asevelvollisuuden tärkein jakso.

Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja luoda edellytykset sodan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle.

Koulutusta sodan
ajan tehtäviin

Jokainen asevelvollinen koulutetaan kykyjensä ja taipumustensa mukaisiin sodan ajan tehtäviin. Tällä koulutuksella muodostettavan joukon miehistö ja sodan ajan johtajat toimivat yhdessä vähintään neljän kuukauden ajan ja enimmillään kuuden kuukauden eli koko miehistön palvelusajan.

Sodan ajan joukon kouluttaminen ajoittuu miehistön palvelusajan loppujaksolle, jota kutsutaan joukkokoulutuskaudeksi. Tämä kausi kestää yhdeksän viikkoa. Harjoittelu ja muu toiminta tapahtuu koulutusjakson ajan mahdollisimman totuudenmukaisissa tämän päivän taistelukentän olosuhteissa ja sodan ajan kokoonpanossa.

Harjoittelu jatkuu samassa kokoonpanossa kertausharjoituksissa. Varusmiespalveluksen aikana muodostettu joukko säilyy pieniä muutoksia lukuunottamatta koko asevelvollisuuden ajan.

Varusmieskoulutuksen onnistunut toteutus edellyttää johtajilta oikeaa suhtautumista alaisiin. Rehti ja tiukka sotilaallinen kuri kuuluu toki koulutukseen, mutta johtajien on nimenomaan ymmärrettävä vastuunsa alaistensa hyvinvoinnista ja annettava koulutettaville mahdollisimman hyvät eväät kriisiajan tehtävien hoitamiseksi.

Kaikki, niin koulutettavat kuin kouluttajatkin, kuuluvat samaan joukkoon ja toimivat samojen päämäärien hyväksi.

Peruskoulutuskauden
tärkeät valinnat

Peruskoulutuskausi on kaikille varusmiehille pääosin samansisältöinen puolustushaarasta ja aselajista riippumatta. Kahdeksan viikon koulutuskauden aikana jokainen saa sotilaan peruskoulutuksen ja suorittaa sotilaan perustutkinnon.

Jakso sisältää sotilaan perusasioiden oppimisen ohella ampuma- ja taistelukoulutuksen perusteet. Fyysisen koulutuksen osuus on runsaat puolet koulutusajasta.

Peruskoulutuskaudella tehdään valinnat varusmiesuraa ja koko asevelvollisuutta varten ja määrätään varusmiehet johtajakoulutukseen sekä eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin.

Tärkeitä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat - oman halukkuuden sekä tietojen ja taitojen lisäksi - esimiesten ja varusmiestovereiden tekemät arviot, kahden peruskokeen tulokset, fyysiset ominaisuudet, sotilaan perustutkinnon tulokset, ampumatulokset sekä varusmiehen erikoistiedot ja taidot.

Peruskoulutuskauden jälkeen varusmiesten koulutus eriytyy siten, että osa koulutetaan johtajiksi. Pääosa koulutetaan taistelijoiksi tai erikoistehtäviin.

Johtajakoulutuksen tarkoituksena on antaa varusmiesjohtajille kyky johtaa ja kouluttaa omaa joukkoaan sekä sodan aikana taistelussa että rauhan ajan palveluksessa.

Päämääränä on, että he reserviin siirryttyään kykenevät kertausharjoituksissa ja liikekannallepanossa aloittamaan joukkonsa johtamisen ja kouluttamisen omatoimisesti. Sodan ajan puolustusvoimien päällystöstä valtaosa on reserviläisiä.

Yleisten sotilastietojen ja erityisesti johtajalta vaadittavien tietojen ja taitojen opetusta sekä fyysisen suorituskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä jatketaan koko johtajakoulutuksen ajan.

Vastuun oppiminen
johtajakoulutuksessa

Johtajakoulutus jakaantuu reservin aliupseerien ja upseerien koulutukseen. Kaikki koulutukseen valittavat käyvät aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikkoa käsittävän jakson. Reserviupseereiksi koulutettavat jatkavat sen jälkeen reserviupseerikurssilla.

Vastuuseen kasvaminen on sotilasjohtajuuden kehittymisen oleellinen tekijä. Varusmiesjohtajat asetetaan vähintään neljä kuukautta käsittävän johtajakauden aikana ryhmiensä ja joukkueidensa vastuullisiksi johtajiksi ja kouluttajiksi.

Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Kurssi kestää maavoimissa 14 viikkoa. Upseerioppilaat saavat valmiudet joukkueen tai vastaavan suuruisen joukon johtamiseen ja kouluttamiseen sodan ajan tilanteissa.

Kurssin jälkeen upseerikokelaat siirtyvät joukko-osastoihin, joissa heillä alkaa reservin upseerien ohjattu 23 viikkoa käsittävä ohjattu johtajakausi. He toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina.

Sodan ajan reservin upseerin koulutus jatkuu varusmiespalveluksen jälkeen useiden vuosien ajan kertausharjoituksissa tai vapaaehtoisissa harjoituksissa annettavana koulutuksena.

Reservin aliupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Aliupseereiden tehtävä on keskeinen, sillä pääosa heistä toimii ryhmän johtajana, kouluttajana ja esikuvana. Koulutus jakaantuu yhteensä 16 viikon pituiseen (7 ja 9 viikkoa) aliupseerikurssiin ja aliupseerien johtajakauteen.

Koulutus jatkuu samoin kuin reservin upseerienkin koulutus joukko-osastoissa 28 viikon pituiseen käytännön harjoitteluun painottuvana johtajakautena. Aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen ryhmän suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin harjoituksina kuten upseerienkin.

Syväjohtamisen
neljä kulmakiveä

Everstiluutnantti Vesa Nissisen kokoamaa ja kehittämää syväjohtamisen johtajakoulutusohjelmaa, josta hän on väitellyt Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, on puolustusvoimissa sovellettu vuonna 1998 toteutetusta varusmieskoulutuksen uudistamisesta alkaen.

Syväjohtamisen ydin on siinä, että ihmisten johtaminen ja syvällinen oppiminen on yhdistetty. Tämä tarkoittaa, että asiat ymmärretään, mielletään ja niihin sitoudutaan, mutta samalla kasvetaan myös ihmisenä.

Järjestelmässä on neljä kulmakiveä. Ensimmäinen on luottamuksen rakentaminen, oman esimerkin, vastuun kantamisen, oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden ja tasapuolisuuden perustalle rakentuva kokonaisuus.

Toinen kulmakivi on inspiroiva tapa motivoida. Se on vaativaa ja samalla myös kannustavaa sekä palkitsevaa johtamiskäyttäytymistä. Tavoitteena on, että sotilaat näkevät yhteisen tavoitteen vahvasti myönteisenä. Johtajan innostava esimerkki on keskeinen.

Kolmas kulmakivi on älyllinen stimulointi. Johtajan on toimittava niin, että hän saa alaisensa todella ajattelemaan. Tämä edistää oppimista ja pyrkimystä sotilaan itsenäiseen toimintaan. Tämä syväjohtamisen tekijä vaatii johtajalta paljon. Hänen tulee sietää kritiikkiä, käyttää avoimesti palautetta ja hänellä pitää olla kykyä ja rohkeutta ottaa vastaan ja hyödyntää alaistensa ideoita.

Neljäs kulmakivi on ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Omat alaiset on tunnettava, ja kyllähän ne tässä järjestelmässä neljän kuukauden aikana tulevatkin tutuiksi.

Alaisista on pidettävä huolta kaikissa tilanteissa. Tärkeintä on muistaa, että pelkästään johtajan asema ei tee kenestäkään parempaa ihmistä kuin hänen alaisensa. Ammattitaito muodostaa osan johtamisprofiilista.

Johtajakoulutuksesta
opintoviikkoja

Varusmiesjohtajamme saavat monipuolisimman ja intensiivisimmän johtajakoulutuksen, mitä Suomessa voidaan antaa. Reservin aliupseeri ja reservin upseeri saa kotiutuessaan mukaansa johtajakansion, jossa koko 20 opintoviikkoa käsittävän johtajakoulutuksen sisältö ja palautteet on eritelty.

Kukin henkilö on itse vastuussa kansionsa ylläpitämisestä ja laadusta. Kansio avataan jo aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla. Varusmiesjohtajalla on lisäksi erityinen opintokirja, jossa suoritukset, oppimiskokemukset ja tiimityöskentely eritellään päivä- ja viikkokohtaisesti. Kirja kertoo tarkasti kyseisen henkilön kehityskaaren ja johtajaprofiilin.

Puolustusvoimat on myös käynyt neuvotteluja eri korkeakoulujen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa siitä, että asepalveluksessa suoritetut, kirjatut ja taltioidut johtamistaidon opintoviikot laskettaisiin hyväksi näissä oppilaitoksissa.

Turun talousalueella käydään parhaillaan näitä neuvotteluja. Åbo Akademin yritysjohtamisen laitos ilmoitti toukokuun lopussa laskevansa opiskelijan hyväksi puolustusvoimien johtajakoulutuksesta viiden opintoviikon pituisen jakson. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa neuvottelut ovat käynnissä.

Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä on osa yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Varusmiespalveluksen suorittaa keskimäärin runsaat 85 prosenttia miespuolisesta väestöstämme ja vuosittain noin 500 naista. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen kohteena on noin 10 000 nuorta suomalaista.

Haluamme kehittää puolustusvoimien asemaa ja toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa ja osallistua johtajien koulutukseen varusmiesten johtajakoulutuksen avulla. Ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen opintoviikkojen hyväksyminen korkeakouluissa tukee tätä pyrkimystä.

Tänä päivänä kotiutuva varusmies on miehistötehtävissä saanut maastokoulutusta keskimäärin 50 vuorokautta, johtaja jopa mahdollisesti pitkälti toista sataa.

Kotiutuessaan varusmies saa palvelustodistuksen, johon on merkitty varusmieskoulutukseen sisältyvät opinnot. Kotiutuva varusmies on aiempaa valmiimpi kriisiajan ja kansallisen puolustuksen tehtäviin tarvittaessa.

Me rakennamme pääosin reserviläisistä muodostuvaa kansallisen puolustuksen asevoimia.

BO ÖSTERLUND