Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 13.4. 2003:
Ulkomaisen työvoiman tuonti
Suomelle kiperä ratkaisu

Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee ulkomailta muitakin kuin mansikanpoimijoita.
Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee ulkomailta muitakin kuin mansikanpoimijoita.

Väestöennusteiden mukaan Suomea uhkaa työvoimapula jo tämän vuosikymmenen lopulla. Vajeen täyttämiseksi vaaditaan varautumista merkittävästi nykyistä suurempaan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon.

Niin sanotun työperäisen maahanmuuton nopea kasvattaminen ei ole yksinkertaista. Työvoiman hankkiminen ulkomailta aiheuttaisi suuret kustannukset, joihin Suomi on huonosti varautunut. Ei voida kuvitella, että sallisimme vain työntekijän maahantulon, vaan olisi varauduttava myös perheenjäsenten vastaanottoon.

Lähivuosina on ensisijaisesti keskityttävä noin 300 000 työttömän suomalaisen saamiseen pysyvästi takaisin työelämään. Toinen suuri kotoinen työvoimareservi on ulkosuomalaisissa. Heidän houkuttelemisensa takaisin on vaikeaa, jos elämä ulkomailla on jo vakiintunut.

Emme kuitenkaan mahda mitään ikääntymiselle, joka tämän hetken työttömyydestä huolimatta johtaa jo muutaman vuoden kuluttua nuorten ikäluokkien pienenemiseen. Tähän tilanteeseen on syytä varautua ajoissa, ja keinojen olisi oltava tehokkaita.

Kilpailu työvoimasta kiihtyy, sillä lähes kaikki Euroopan maat ovat samassa tilanteessa. Ilmastoltaan vaikean, syrjäisen ja kieleltään oudon Suomen kilpailuasema ei ole hyvä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työministeriön selvityksessä lasketaan, että työmarkkinoilta poistuva ikäluokka ylittää kooltaan työmarkkinoille tulevan ikäluokan kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Ikäluokkien kokoero eli työvoimavaje on tämän arvion mukaan vuosikymmenen loppupuolella keskimäärin 15 000 henkilöä.

Työvoiman riittävyydestä on kannettu huolta jo kauan, mutta yllättävän vähän on keskusteltu syntyvyyden lisäämisestä. Lapsi-innostus ei toisi apua lähiaikojen työvoimatilanteeseen, mutta tulevaisuuden kannalta pitäisi keskustella myös yhteiskunnan kehittämisestä lapsiystävällisempään suuntaan.

Nykyisten väestötrendien pohjalta työvoimavajeeseen johtava kehitys näyttää väistämättömältä, mutta asian hyväksyminen on suomalaisille vaikeaa. Aikaisempien kokemusten perusteella ennusteita työvoimapulasta epäillään.

Ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuton kokemukset ovat jokseenkin onnettomia. Työnantajat ovat usean korkeasuhdanteen aikana vaatineet maahanmuuton kasvattamista, mutta tähän saakka lopputulemana on aina ollut suurtyöttömyys, jonka mukana ulkomaisen työvoiman vaatimukset ovat loppuneet.

Ikävä sattuma oli myös se, että humanitaarisista syistä sallittu maahanmuutto Suomeen alkoi merkittävästi kasvaa pahimman laman aikana 1990-luvun alussa. Näiden maahanmuuttajien työllistyminen on ollut heikkoa, mikä aiheutti asenneongelmia, joista pahin on suoranainen rasismi.

Viime vuonna työlupia EU:n ulkopuolelta tulleille työnhakijoille myönnettiin 21 807. Näistä luvanhakijoista 15 600 eli 72 prosenttia oli virolaisia ja venäläisiä. Ylivoimaisesti eniten eli 8 402 työlupaa myönnettiin puutarhatyöntekijöille, käytännössä marjanpoimijoille. Vastaisuudessa tarvitsemme muitakin kuin mansikoiden ja luonnonmarjojen kerääjiä.