Pääkirjoitus

Medialukutaitoiselle aukeavat rivien välitkin

Anne Leppäjärvi on TS-Yhtymän opintovapaalla oleva koululinkki. Koululinkki vastaa yhtymän lehtien Sanomalehti opetuksessa -toiminnasta. Alakerta on julkaistu Turun Sanomissa 6.2.2003.
Anne Leppäjärvi on TS-Yhtymän opintovapaalla oleva koululinkki. Koululinkki vastaa yhtymän lehtien Sanomalehti opetuksessa -toiminnasta. Alakerta on julkaistu Turun Sanomissa 6.2.2003.

Yksi ohessa olevista kolmesta kuvasta valittiin eilen illalla julkaistavaksi tämän päivän lehdessä (löydät kuvan juttuineen taloussivuilta). Muut kaksi kuvaa saivat tyytyä jäämään TS:n sähköiseen kuva-arkistoon. Ja ne kymmenet muut kuvat, jotka kuvaajamme paikalta otti, ovat jo osa bittiavaruutta.

Ei ole samantekevää, mihin kuvaan toimittaja, kuvaaja, kuvatoimittaja ja uutispäällikkö ovat valinnassaan yhdessä päätyneet: jokainen kuvista välittää lehden lukijalle erilaisen näkökulman samaan aiheeseen.

Kuvien lisäksi tiedotusvälineet valitsevat joka päivä myös sanoja tietojemme ja mielikuviemme rakennuspuiksi. Lopullinen rakennelma alkaa nousta, kun valitut kuvat ja tekstit saatetaan yhteen. Valokuvaaja Leena Saraste onkin todennut, että yksi kuva kyllä kertoo - tai valehtelee - enemmän kuin tuhat sanaa, mutta sillä edellytyksellä, että kertomus autetaan alkuun parilla sanalla.

Jos esimerkiksi iltapäivälehdessä on kuva kaulukset pystyyn nostaneesta ministeristä livahtamassa virka-autoonsa, ei otsikkoon valittu sitaatti "Minulla ei ole mitään salattavaa" oikein vakuuta. Tai jos tv-uutisissa kerrotaan sudenkaatolupien lisääntyneen Itä-Suomessa, voi katsojan mielikuvaan lupien tarpeellisuudesta vaikuttaa ratkaisevasti, käytetäänkö kuvituksena talvisessa tunturimaisemassa hiljakseen jolkottelevaa susipariskuntaa vai pihapiiriin tunkeutuneen suden tappamaa koiraa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Media valitsee vaalien
tärkeimmät teemat

Kuinka huteria tai pitäviä rakennelmia kukin meistä median välityksellä saa aikaan, riippuu medialukutaidostamme. Medialukutaitoinen oivaltaa, miten median tekemät valinnat häneen vaikuttavat, mihin ne perustuvat ja myös mitä niiden ulkopuolelle jää. Hän tavallaan osaa päätellä sellaistakin, mitä ei voi suoraan lukea, kuulla tai nähdä.

Median valinnat vaikuttavat paitsi tietoihimme ja mielipiteisiimme, myös siihen mistä asioista meillä tietoja ja mielipiteitä ylipäätään on. Mediatutkijat puhuvat agenda setting -mallista tarkoittaen median valikoivan päivittäin aiheet, joihin yleisön huomio suunnataan ja jotka määritellään tärkeiksi. Agenda setting, siis päiväjärjestyksen määrittely, on toimituksen arkea - rajalliset lähetysajat ja sivumäärät tekevät siitä välttämättömyyden.

Myös tietyn aihealueen sisällä nostetaan toisia asioita olennaisimmiksi kuin toisia. Esimerkiksi nyt eduskuntavaalien alla media nostaa valinnoillaan merkittävimmät teemat äänestäjän puolesta. Se on toisaalta hyvää palvelua, mutta vaatii käyttäjältään myös kriittistä ja itsenäistä lukutaitoa.

Kriittisyyden synonyymi
ei ole epäluottamus

Kriittisyys ei kuitenkaan tarkoita kyynistä ja epäilevää suhtautumista kaikkiin median lähettämiin viesteihin. Sokea kriittisyys on toki sokeaa luottamusta parempi asia, mutta sekään ei mahdollista hyödyllistä mediasuhdetta. Medialukutaidossa on olennaista, että meillä on riittävästi tietoa eri välineistä voidaksemme pohtia, mihin valintoihin uskallamme luottaa ja missä rajoissa.

Muutamia vuosia sitten Clinton - Lewinsky -skandaalin nettisivuillaan käynnistänyt Matt Drudge on todennut internetin mahdollistavan tulevaisuuden, jossa kuka tahansa voi raportoida mistä tahansa miksi tahansa. Hänen mielestään toimittajuuteen ei tarvita koulutusta, ei päätoimittajia, taustoittajia eikä faktojen tarkistajia.

Vaikka iloitsen internetin tuomasta uudenlaisen sananvapauden mahdollisuudesta, rohkenen olla Drudgen kanssa eri mieltä siitä, mitä toimittajuus vaatii. Jokainen valinta - ollakseen luottamuksen arvoinen - vaatii ammattitaitoa, tietoa taustoista sekä aikaa näiden valintojen tekemiseen.

Myös tiedon tuottamisessa toimivat kysynnän ja tarjonnan lait: kuluttajat määräävät osaltaan, millaiset tiedotusvälineet menestyvät. Medialukutaitoinen vaatii käyttämiltään välineiltä tasoa, koska ne vaikuttavat häneen niin merkittävästi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Heti otsikon
alla kultakaivos

Toisaalta medialukutaitoinen on tiukka myös itsensä suhteen eikä tyydy kulkemaan sirpaleisen tiedon varassa. Media voi parhaimmillaan laajentaa käyttäjänsä maailmankuvaa, lisätä itsenäisyyttä ja suvaitsevaisuutta, luoda myönteistä minäkuvaa. Pahimmillaan se saa aikaan ennakkoluuloja ja puolitotuuksia.

Esimerkiksi pelkkiä otsikoita lukemalla tietää vain muutamia sanoja lukuisista aiheista. Ja kuitenkin lehtijutun rakenne tarjoaisi vain hiukan enemmällä lukemisella superjättisäästötietopaketin: jutun ensimmäiseen kappaleeseen taitava toimittaja saa mahtumaan vastaukset moniin uutiskysymyksistä mitä, missä, milloin, miten, miksi, kuka ja millä seurauksella.

Itsekriittisyyttä on ymmärtää myös oman aiemman tietopohjan ja kokemusten vaikutus: monen on vaikea suhtautua vakavasti julkkisehdokkaisiin eduskuntavaaleissa, koska lokeroimme heidät median aiemmin antamien tietojen perusteella toisenlaiseen rooliin. Koistisen veljekset ovat tästä ääriesimerkki, mutta myös esimerkiksi Mikko Alatalo on joutunut monia muita kansanedustajaehdokkaita enemmän perustelemaan ylipäätään ehdokkaaksi asettumistaan.

Median luomat roolit ovat usein ahtaita: laulaja on laulaja ja poliitikko on poliitikko. Ei Sauli Niinistökään voisi ilman mediakohua kilpailla tangokuninkuudesta.

Lööppinaamaksi vai
uutiskynnyksen alle?

Media ulottuu tiedotusvälineistä kaikkeen meitä ympäröivään viestintään katumainoksista elokuviin. Vainoharhaiseksi ei tarvitse hurahtaa, mutta on hyvä tiedostaa, kuinka monesta suunnasta viestejä päivittäin lähetetään, oppia torjumaan tarpeettomat ja asettaa muut tärkeysjärjestykseen.

Oman tärkeysjärjestyksen kannalta on oleellista ymmärtää erot eri tiedotusvälineiden toimintatavoissa: miksi esimerkiksi tietty aihe on toisessa välineessä nostettu lööppiin ja toisessa se on juuri ja juuri ylittänyt uutiskynnyksen?

Eri välineiden käyttämät uutiskriteerit ovat erilaisia. Toisille merkitsee enemmän paikallisuus, toisille viihteellisyys, toisille yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet. Juhani Palmun ja Tiina Jylhän ero - tai paluu yhteen - on eri kriteereillä valittu uutinen kuin asetarkastajien raportti Irakista.

Tarjolla on toisistaan paljonkin poikkeavia agendoja. Niiden käytössä kannattaa pyrkiä monipuolisuuteen, jottei maailmankuva vinoudu vaan pysyy mahdollisimman tasapainoisena ja rikkaana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Voi tuntua pelottavalta, että sama uutinen on kerrottu eri välineissä - eri päivälehdissäkin - toisistaan poikkeavasti tai aiheet valittu erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Toisaalta medialukutaitoinen näkee siinä toteutuvan sananvapauden ja moniarvoisuuden, jotka ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Niin hankalaa kuin se onkin, ei asioihin vain yksinkertaisesti ole olemassa yhtä totuutta. Paitsi diktatuureissa.

Medialukutaito ei tule myötäsyntyisenä paljon mediaa käyttävällekään, vaan jokaisen olisi hyvä pohtia, mitä hänelle oikeastaan sanotaan ja kuka on äänessä. Medialukutaito on nykyajan välttämätön kansalaistaito, mikä onneksi näkyy myös kouluissa mediakasvatuksen kasvavana määränä.

Sanomalehdet ovat olleet mediakasvatuksen edelläkävijöitä. Parhaillaan vietettävä valtakunnallinen sanomalehtiviikko on yksi osa jo 1970-luvun alussa käynnistynyttä Sanomalehti opetuksessa -toimintaa.

ANNE LEPPÄJÄRVI

TS/Veikko Wahlroos<br />Kuvaajien eri näkökulmia Leafin makeistehtaalta. Tämä kuva koululaisryhmästä uuden pakkauslinjan ääressä valittiin julkaistavaksi ja se löytyy taloudesta sivulta 25.
TS/Veikko Wahlroos
Kuvaajien eri näkökulmia Leafin makeistehtaalta. Tämä kuva koululaisryhmästä uuden pakkauslinjan ääressä valittiin julkaistavaksi ja se löytyy taloudesta sivulta 25.
TS/Arto Takala<br />Tämä kuva tehdaspäällikkö Jukka Huikkosesta silmäilemassä miten karamellin rakeistus sujuu ei päätynyt taloussivulle.
TS/Arto Takala
Tämä kuva tehdaspäällikkö Jukka Huikkosesta silmäilemassä miten karamellin rakeistus sujuu ei päätynyt taloussivulle.
TS/Arto Takala<br />Tämäkin kuva jäi talousjutusta yli. Tässä Mailis Koivuluhta ja Jenni Hukkonen sekoittavat englanninlakuja.
TS/Arto Takala
Tämäkin kuva jäi talousjutusta yli. Tässä Mailis Koivuluhta ja Jenni Hukkonen sekoittavat englanninlakuja.