Pääkirjoitus

Toinen pääkirjoitus 31.10.2002:
Sairauden todistelu kuormittaa

Sairaslomatodistusten kirjoittamisesta on sukeutunut terveyskeskuksille kohtuuton kuormittaja. Samaan aikaan, kun julkinen terveydenhuolto vaikeroi henkilöstöresurssien niukkuutta, päivystävän lääkärin vastaanottoajasta voi huveta jopa kolmannes siihen, että hän todistaa asiakkaan potevan flunssan oireita.

Todistusralli käy yhä vinhemmin niin Turussa kuin lähikunnissa. Lääkärien mukaan syynä on työnantajien kiristynyt suhtautuminen sairauspoissaoloihin. Tiukimmilta työpaikoilta ei livetä tautivuoteelle päiväksikään ilman lääkärintodistusta.

Ruuhkia terveyskeskusten päivystykseen aiheuttaa osaltaan se, että työterveydenhuolto palvelee vain virka-aikana. Iltaisin ja viikonloppuisin sairaslomaa hakevat jonottavat samalla vastaanotolla kuin esimerkiksi avohaavan vuoksi välitöntä lääkärin hoitoa tarvitsevat akuuttipotilaat.

Asetelma on nurinkurinen. Se osoittaa, että terveydenhuollon rajallisia voimavaroja käytetään kovin tehottomasti ja epätarkoituksenmukaisesti. Työntekijän vilustumisen todentajaksi ja sairasloman oikeuttajaksi pitäisi riittää joku muu kuin terveyskeskuksen päivystävä lääkäri.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ongelmia lienee vähemmän yrityksissä, joissa työterveydenhuolto on omasta takaa organisoitu. Työpaikan tutun lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa sairauspoissaolon tarpeellisuuden arviointi sujuu ilman enempää kontrolloimista.

Sairaslomatodistusten pyyntöruuhkat kielivät työyhteisöjen kasvavasta luottamuspulasta. Henkilöstön vapautta arvioida itse terveydentilansa ja työkykynsä on kavennettu, koska on perusteltu tai kuviteltu syy epäillä oikeuden väärinkäyttämistä.

Turun yliopisto on esimerkki työpaikasta, jossa sairaslomajärjestelmä perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuuseen (TS 30.10.). Sairauden iskiessä yliopistolaiset voivat olla enintään kolme päivää pois työstä "omin luvin". Jos tauti jatkuu, terveydenhoitaja saa määrätä kaksi sairaslomapäivää lisää ja vasta sen jälkeen käännytään lääkärin puoleen.

Yliopiston järjestelmä on työntekijöiden kannalta sivistyneen inhimillinen ja työnantajalle taloudellisesti edullinen edellyttäen, että vapautta käytetään vastuullisesti.

Poissaolojen tilastovertailu erityyppisillä työpaikoilla antaisi aineksia arvioida, kumpi linja, tiukkuus ja kontrolli vai väljyys ja luottamus tuottavat ajanoloon paremman tuloksen.