Kesällä kaikki näyttää valoisalta. Perheen kanssa voi irtautua työn paineista. Aikaa voi jäädä jopa pohdiskeluun.
Miettimisen aihetta on paljon. Maamme talous kehittyy kohtalaisesti. On suoranainen ihme, että työttömyys ei määrällisesti ole vielä kääntynyt nousuun, vaikka olemme eläneet nollakasvussa jo vuoden päivät. Pelkään kuitenkin, että käänne työttömyyden nousuun on edessä. Se johtuu alhaisesta talouskasvusta ja epävarmuudesta tärkeimmillä vientimarkkinoilla.
Hallitus ei voi tehdä ihmeitä. Kun nykypohjainen hallitus astui virkaansa keväällä 1995, työttömyys oli nousussa. Se johtui kansainvälisestä laskusuhdanteesta ja viennin taantumasta. Edeltävä hallitus ei kuitenkaan millään tavoin ennakoinut käännettä. Sen jälkeen olemme siirtyneet avoimeen politiikkaan.
Maailman tilanteen yleinen epävarmuus - sekä taloudellinen että poliittinen - huolestuttaa. Viime vuoden syyskuun 11. päivän terroristihyökkäykset paljastivat yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Se on noussut yhteiseksi huoleksi yli kaiken muun, yli vanhojen poliittisten vastakohtien ja sotilaallisten vihollisuuksien.
Kymmenisen vuotta sitten saimme kokea Euroopan suuret muutokset. Suomi sopeutui niihin aktiivisella politiikalla. Urho Kekkosen vanhat opit olivat käytössä. Ratkaisut tehtiin Suomen edun mukaisesti, jäämättä kiinni raiteisiin.
Nyt elämme jälleen suuren muutoksen aikaa. Suurvaltasuhteet ovat murroksessa. Maailma on oikeasti globaalisti toimiva kokonaisuus sekä taloudellisesti, poliittisesti että turvallisuuspoliittisesti. Euroopan unioni laajenee ja tavoittelee yhä vahvempaa asemaa. Samanaikaisesti laajenee myös Nato ja Venäjä hakee tiiviitä suhteita sotilasliittoon pitkin ja päättäväisin askelin.
On todellakin aika avoimesti pohtia, mihin Suomi sijoittuu tässä kehityksessä. Kukaan vastuussa oleva tai vastuuta tavoitteleva ei voi piileskellä muiden selän takana. Unelias kuvitelma, että Suomi on syrjässä kaikesta ja menestyy syrjään vetäytymällä, on maassamme laajalle levinnyt. Tarvitaan herättäjiä.
Liittoutumattomuus on Suomen oma valinta. Suomen edun tulee olla lähtökohta, kun tilannettamme arvioidaan. Tavoitteeksi on asetettava maamme turvallisuuden vahvistaminen, erityisesti ajatellen uusia turvallisuusuhkia, kuten terrorismia ja globaaleista kehityseroista sekä demokratian puutteesta juontuvia ongelmia.
Suomen vaikutusmahdollisuudet kansainvälisissä suhteissa on turvattava, olipa kysymys lähialueista, Euroopasta tai euro-atlanttisesta turvallisuusyhteisöstä. Meneillään olevassa kehityksessä on piirteitä, jotka merkitsevät vaikutusmahdollisuuksiemme heikkenemistä. EU:n päätöksentekoa ollaan viemässä suurten pieneen piiriin, Venäjä hoitaa asiat USA:n kanssa ja G8 hoitelee globaalikysymyksiä ohi EU:n.
Tähän kehitykseen ei vastata syrjään vetäytymällä tai protestoivalla jurputuksella. On mentävä mukaan hakemaan ratkaisuja, tekemään kompromisseja. Pieni pärjää kamppailussa parhaiten myötäotteella.
Uutta arviota tarvitaan myös Suomen talouden ja työllisyyden tilasta. Suomi nousi lamasta ensin helpolla ratkaisulla, devalvaatiolla, sitten aktiivisella sijoittamisella tulevaisuuteen ja laajalla yhteistyöllä. Tätä yhteistyötä on jatkettava sen sijaan, että keskellä maailman epävarmuutta kaikki ryhtyisivät repimään omaan suuntaansa.
Yhteishenkeä tarvitaan nimenomaan työllisyyden hoidossa. Olen lähtenyt kokoamaan laajaa rintamaa, jossa etujärjestöt, kunnat ja valtiot sitoutuisivat kukin omilla toimillaan painamaan työttömyyden viiteen prosenttiin ja allekin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiolla, poliittisesti vastuunalaisella hallituksella on viime käden vastuu, mutta ilman laajaa sitoutumista työttömyyttä ei voida nujertaa.
Asetan myös työryhmän, joka etujärjestöistä riippumattomana saa tehtäväkseen laatia työllisyyspoliittisia ehdotuksia. Työryhmän puheenjohtajuuteen osoitettu mielenkiinto on ollut kiitettävää. Toivottavasti se ei kuitenkaan tee koko työryhmän asettamista mahdottomaksi.
Syvällisempi pohdinta on tarpeen sen vuoksi, että talouden raju rakennemuutos on takanapäin ja kilpailukyvystä huolehtiminen vaatii uutta ajattelua. Selvitystyön tulokset otetaan välittömästi käsittelyyn. Oppositiokin saa niistä kipeästi tarvitsemiaan eväitä.
Hallitus toimii työryhmistä riippumatta tässä ja nyt työllisyyden hyväksi. Seuraavat suuret ratkaisut tehdään budjettiriihessä.
