Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros osoitti jälleen kerran, että mielipidemittauksiin on syytä suhtautua varauksella. Äänestäjien keskuudessa tehtyjen kyselyjen mukaan toiselle kierrokselle ei ollut mahdollisuuksia muilla kuin kahdella pääehdokkaalla, presidentti Jacques Chiracilla ja pääministeri Lionel Jospinilla. Äärioikeiston ehdokas Jean-Marie Le Pen järjestikin jymy-yllätyksen kiilatessaan vaalin kakkoseksi ohi Jospinin.
Vaikka vaalissa osattiinkin odottaa huomattavaa määrää protestiääniä, oli Le Penin pääsy toiselle kierrokselle suurimmalle osalle ranskalaisista järkytys. Tieto vaalin tuloksesta käynnisti välittömästi katumielenosoitukset, joilla kansa halusi ilmaista suuttumustaan rasistisista lausunnoistaan tunnetun Le Penin vaalimenestystä kohtaan. Sosialistien ehdokkaana esiintynyt Jospin teki omat johtopäätöksensä ja ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta vaalien jälkeen.
Le Pennin puolue Kansallinen rintama tunnetaan siirtolaisvastaisesta ohjelmastaan. Puolue vetoaa niihin kansalaisiin, jotka pelkäävät ranskalaisen identiteetin olevan vaarassa lähinnä muslimien ja afrikkalaisten maahanmuuton vuoksi. Le Pen itse, jota on syytetty rasismista ja antisemitismistä, on sitä mieltä, että Ranskan korkea rikollisuus on maahanmuuttajien syytä.
Se, että Chirac valitsi vaaliteemakseen juuri turvallisuuden, tulikin kuin taivaanlahjana Le Penille. Jospinin keskittyessä yleisemmin ranskalaisten hyvinvointiin, Le Pen käytti täysin määrin hyväkseen ranskalaisten kokemaa turvattomuuden tunnetta. Pari viime viikkojen traagista ampumatapausta loi pohjaa niin Chiracin kuin Le Peninkin vaalikampanjoille.
Vaaliteema ei tietenkään yksin ratkaissut tulosta. Le Pen saa kiittää menestyksestään myös alhaista äänestysosallistumista sekä ehdokkaiden monilukuisuutta - peräti 16 - mikä pirstaloitti äänestäjäkunnan. Äänestäjät olivat myös yleisesti kyllästyneitä nykyiseen politiikkaan ja laajat piirit halusivat muutosta.
Vaalin tulosta voitaneenkin pitää pitkälti äänestäjien protestina nykyisiä vallanpitäjiä vastaan. Suuri osa Le Penin saamista äänistä lienee myös luettavissa enemmänkin protestiääniksi kuin tuen ilmaisuksi hänen muukalaisvihamieliselle politiikalleen. Samalla kuitenkin äärioikeiston saama vahva kannatus heijastaa suuntautumista oikealle, joka on näkynyt useissa Euroopan maissa viime aikoina.
Sama suunta myös jatkunee. Näin voisi päätellä viime sunnuntain Saksi-Anhaltin osavaltiovaalien perusteella, joissa sosiaalidemokraatit kärsivät murskatappion. Tämä herättänee levottomuutta Saksan sosiaalidemokraattisessa liittokanslerissa Gerhard Schröderissä, joka valmistautuu syksyn vaaleihin.
Le Penin hyvästä menestymisestä huolimatta hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia voittoon toukokuun alussa järjestettävällä toisella kierroksella. Chiracin uskotaan vievän jopa 80 prosenttia äänistä. Ranskalaisilla on edessään kuitenkin myös parlamenttivaalit kesäkuussa. Ellei äärioikeiston esiinmarssia saada tuolloin katkaistua, on sillä vakavat seuraukset Ranskan asemaan yhtenä EU:n johtavista valtioista.
