Niille jotka ihmettelevät, miksi Korean teollisuusministeri Shin Kook-hwan paljasti Suomen ulkomaankauppaministeri Jari Vilénille suoraan kansakuntansa aikeet tukea vahvasti myös risteilyalusten rakentamista, voi antaa useita selityksiä.
Ensimmäinen on korealaiseen keskustelutyyliin kuuluva suorasukaisuus, jonka siellä kauppaa tehneet ovat moneen kertaan saaneet kokea. Asiat sanotaan varsinaissuomalaisittain niinkuin ne ovat.
Toinen selitys on keskustelukieli. Sikäläisistä tavoista poiketen isäntä käytti Vilénin kanssa englantia. On vanha totuus, että vieras kieli tekee keskustelusta ainakin nyansseja hallitsemattomalle suoranuottisempaa.
Kolmas selitys voi olla yksinkertaisesti pelottelu, jonka avulla eurooppalaiset osaajat yritetään säikytellä pois markkinoilta. Luullaan, että Suomi vapisee, kun Korean hallituksen ministeri ilmoittaa ohjelmasta, jolla aiotaan tukea maan telakkateollisuuden jalostusasteen nostamista sen jälkeen kun yksinkertaisempien laivojen valmistus siirtyy vähitellen seuraavaan kehitysmaahan eli Kiinaan.
Asian tekee erityisen kiusalliseksi se, että Korea rikkoo avoimesti yhteisiä sopimuksia, joilla alan toimintaa on tarkoitus tervehdyttää maailmassa.
Korea on Maailman kauppajärjestön, WTO:n, jäsen kuten kaikki risteilijöitä valmistavat EU-maat. Sen piirissä on sovittu maailmankaupassa noudatettavista pelisäännöistä, joista puolitotalitaarisen Korean ministeri viis välittää. Shin Kook-hwanin valtaa kuvaa, että hän on yksin päättänyt nimikirjoituksellaan kuuden ydinvoimalan rakentamisesta Koreaan.
Tieto vääristyneestä kilpailutilanteesta ei ole uutinen. Korea on myynyt valtion tuella laivoja jopa 40 prosenttia alle omien kustannustensa ja ottanut kolmasosan maailman laivatilauksista.
Kirjoitin viime elokuussa sikäläisestä uhkasta turkulaisille. "Korean kilpailukyvyn takana ovat nuoren työntekijäkaartin kova ammattitaito ja maan heikko valuutta,won. Sikäläiset telakat ovat maailman parhaiten organisoituja, työn laatu korkea, rakennusajat lyhyitä ja toimitusajat täsmällisiä".
Kun listaan lisätään valtion voimakas tukipolitiikka, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Kauko-itä ole uhka millä tahansa alalla, joka otetaan valtauksen kohteeksi.
Vaativien matkustaja-alusten onnistunut rakentaminen ei tapahdu kuitenkaan sormia napsauttamalla. Päinvastoin, sen oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, kuten suomalaiset tietävät 40 vuoden kokemuksesta.
Korealaiset ostivat pari vuotta sitten kaksi vanhaa matkustajalaivaa, joita he ovat harjoitusmielessä uusineet, tosin heikolla menestyksellä. Paitsi telakan omaa, sisäistä ammattitaitoa, loistoristeilijä, joka on itse asiassa veden päällä kelluva kaupunki pienoiskoossa, vaatii laajan ja toimivan alihankintaverkoston saumattoman logistisen yhteistyön. Tämän rakentaminen ottaa aikansa.
Tilanne mutkistuu kannaltamme, jos Piikkiön hyttitehtaan kaltaiset eurooppalaiset osaajat siirtävät toimintaansa Kauko-itään. Siinäkin on omat vaaransa, sillä itämaiseen tapaan kuuluu kopiointi. Alihankkija lentää helposti ulos siinä vaiheessa, kun isäntä on oppinut sen teknologian. Tämän oppivat mm. amerikkalaiset lentokoneen valmistajat aikoinaan Kiinassa.
Vilén teki palveluksen EU:n telakkateollisuudelle saadessaan virallisen vahvistuksen Korean kaksinaamaisuudesta meille tärkeän teollisuudenalan hoidossa. Nyt EU:lla on kättä pidempää taistelussaan tilanteen oikaisemiseksi.
Jos Ranskan ja Italian oma tukipolitiikka suurina risteilijöiden rakentajamaina on puhdasta ja läpinäkyvää, ne tulevat Suomen rinnalle vaatimaan WTO:lta toimenpiteitä Korean suhteen.
EU:n on päästävä samalle lähtöviivalle Kauko-idän kanssa laivatilauksista kilpailtaessa Nöyristely tässä asiassa ei kannata, ellei haluta hauskuuttaa korealaisia.
Telakkateollisuus on Varsinais-Suomen hyvinvoinnin selkäranka vielä vuosia eteenpäin. Datat, biot ja science-parkit saattavat olla tulevaisuutta, mutta maakunnan teollisista työpaikoista tänään kolmannes eli 15 000 kytkeytyy laivanrakennukseen. Tätä sektoria on syytä puolustaa henkeen ja vereen.
Tärkeintä on nyt saada laivatilaus Turkuun, muuten lomautukset ovat edessä jo syyskaudella. Käsitykseni mukaan Masa-Yardsin suunnittelu- ja myyntipuolen ponnistelut jatkuvat kiihkeinä eri puolilla maailmaa.
(02) 269 3250
ari.valjakka@turunsanomat.fi
