Poimintoja puhemiehen yhden kuun kalenterista: tapaaminen Tshekin uuden suurlähettilään kanssa, Venäjän Samaran alueen maaherran valtuuskunnan vierailu, Kreikan suurlähettilään jäähyväiskäynti, opintomatka Berliiniin ja Moskovaan, parlamenttivaltuuskunnan matka Latinalaiseen Amerikkaan ja Keski-Amerikkaan etc.
Kansainvälisten asioiden merkitys eduskuntatyössä on näillä näkymin kiistaton. Liittyminen Euroopan neuvostoon, Euroopan unioniin sekä erillisen eduskunnan kansainvälisen yksikön perustaminen ovat vauhdittaneet, konkretisoineet ja syventäneet eduskunnan kansainvälisiä suhteita.
Eduskunta käy intensiivistä parlamentaarista vuoropuhelua kaiken maailman kanssa sekä levittää demokratiaa ja tasa-arvoa - näitäkin maailmanlaajuisesti. Eduskunta ei kuitenkaan vastaa Suomen ulkopolitiikasta. Se tehtävä on osoitettu presidentille ja hallitukselle.
Eduskunnan roolin kansainvälisenä toimijana voi kiteyttää siten, että eduskunta esittelee Suomen ulkopoliittisen kirkkaan kuvan.
Miten puhemies osallistuu eduskunnan kansainväliseen toimintaan? Kahdenväliset ja monenkeskiset puhemiestapaamiset, parlamenttivaltuuskuntien vaihto sekä säännölliset, mutta kokoonpanoltaan vaihtelevat, puhemiestapaamiset muodostavat kirkkaan ytimen ja toimintakentän.
Niin pohjoismaisten kuin kansainvälisten puhemieskokousten teemat sivuavat usein parlamentaarisen järjestelmän perinteitä ja tarkoituksenmukaista kehittämistä. Säännöllisesti järjestetään myös pohjoismais-balttilaisia puhemiestapaamisia, joiden anti on noussut arvoon arvaamattomaan tiivistyneen lähialueyhteistyön myötä.
Puhemiehen tai varapuhemiehen johtamia parlamenttivaltuuskuntien vierailuja eduskunta tekee vuosittain noin viisi. Itselläni on ilo ja kunnia johtaa pikapuoliin valtuuskunnan matkaa Brasiliaan, Chileen ja Guatemalaan, missä järjestetään myös oppiseminaari eduskunnan oikeusasiamiesinstituutiosta.
Vierailevia parlamenttivaltuuskuntia käy puolestaan eduskunnassamme vuosittain kymmenkunta.
Toimin myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Etyj on tänä päivänä laajin Euroopan turvallisuutta käsittelevä alueellinen yhteistyöfoorumi.
Tämä tekee sen parissa työskentelemisestä erityisen haasteellisen ja monipuolisen. Esimerkiksi viime vuoden kesäkuun täysistunnon pääteemana oli Euroopan turvallisuus ja konfliktien ennalta ehkäisy. Kukapa olisi silloin arvannut, kuinka ajankohtaisia nämä aiheet nyt ovat.
Kansalliset parlamentit eivät voi toimia tyhjiössä irrallaan muusta maailmasta. Kansainvälinen toiminta on erottamaton osa eduskuntatyötä, myös puhemiehen työtä.
Kannusten ansaitseminen kansainvälisiin asioihin erikoistuneena parlamentaarikkona ei kuitenkaan ole helppoa - kova ja tärkeä työ tehdään taka-alalla, kulisseissa, eikä se ole julkisuudessa näkyvin osa kansanedustajan työtä.
Korostamisen arvoista on, että eduskunnan kansainvälisten asioiden hoitaminen on selvästi ja virallisesti osa edustajantoimeen kuuluvia virkatehtäviä.
Olen saanut puhemieskaudellani vuodesta 1994 seurata kansainvälistä toimintaa, osallistua siihen ja tulla tuntemaan kansainvälisissä tehtävissä toimivan joukon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Olen myös näiden kahdeksan vuoden aikana nähnyt läheltä sen huikean kehityksen, joka eduskunnan kansainvälistä toimintaa on siivittänyt. Meillä käydään ottamassa mallia - ja meillä on oppimista.
Rohkenen vakuuttaa, että Suomi ei ole paitsiossa maailmannäyttämöllä. Kanssamme on helppo työskennellä, meitä on helppo lähestyä ja meihin luotetaan. Tämä maine on saavutettu vuosien saatossa: aikoinaan presidentti Lauri Kristian Relanderin kansainvälisesti purevaa charmia ja sulavuutta ylistettiin. Hän sai lempinimen Reissu-Lasse, Reissander, jo heti ensimmäisten valtiovierailujensa jälkeen.
