Aprillipäivän 1952 pääuutisena Turun Sanomat kertoi Tuomiokirkkosillan sortuneen varhain samana aamuna.
Jos uutinen oli tosi, sen saaminen saman päivän lehteen oli suurempi lehtimiesteko kuin Mannerheimin kuolinuutisen (Mannerheim kuoli puolen yön aikaan Sveitsissä) saaminen seuraavan aamun lehteen tammikuun lopussa 1951. Aprillipäivänä kerrottiin tosin, että uutinen ehti vain osaan kaupunkialueelle jaettavia lehtiä, joiden jakelu myöhästyi.
Onnettomuus oli sattunut joskus klo 4.45 jälkeen, kun raitiovaunu perävaunuineen saapui sillalle. Sillan kaarirakenne murtui, sen länsipää jäi paikoilleen, mutta itäinen puoli vajosi lähes jäärajaan.
Etusivun pääkuvassa - tekijä Hede Oy - perävaunu seisoi päällään osittain jäähän uponneena. Etummainen vaunu oli jäänyt romahtaneelle sillalle. Ainoat matkustajat, moottorivaunun kuljettaja ja rahastaja eivät saaneet sanottavia vammoja. Raitiovaunu oli muuten tyhjä, koska se oli vasta menossa pääteasemalle Nummenmäelle.
Jutussa sanottiin onnettomuuden liittyneen vuotta aiemmin alkaneisiin teräskaarisillan korjaus- ja leventämistöihin. Säät olivat äkisti lauhtuneet ja maamassat lähtivät liikkeelle.
Maamassojen liikkuminen on Auran rantojen vuosisatainen ongelma. Joen jäässäolo puolestaan täsmää tilastollisen vuosikirjan tietoihin, joiden mukaan jäät lähtivät tuona keväänä Aurajoesta vasta 12. huhtikuuta.
Saman päivän lehdessä puhuttiin Kauppatorille valmistuvasta paljon kohutusta myyntikioskista, jota lehtikuvan perustella rakennettiin Börsiä vastapäätä. Sen rakentaminen oli suututtanut kaupunkilaisia, koska kioskin kuoppakin oli rakennettu salaa ja yllättäen. Rakennustyö oli ympäröity lautahökkelillä, joten kaupunkilaiset eivät tienneet, mitä sieltä tuleman piti.
TS kertoi, että torille tulee viiden myymälän kioski maanalaisine tiloineen sekä puhelinkioskeja. Kaupungin rakentaman kioskin valmistuttua vapuksi tori kaunistuu, kun hökkeliseinät on poistettu. Samoin kaikki irtonaiset kojut luvattiin poistaa torilta.
Kioski aiottiin varustaa myöhemmin neonvaloilla.
Kauppatorin Ruotsalaisen teatterin vastakkainen kulmaus oli tuohon aikaan suosittu arpojen myyntipaikka.
Huhtikuussa siellä oli sesonki, sillä yksien arpajaisten päävoittona oli uutuus suoraan Italiasta, liikenneväline, joka muistutti potkulautaa tai moottoripyörää, jopa riisuttua kansanautoa.
Vilahtipa lehtitekstissä ajopelin uusi pysyväksi jäävä nimikin skooter, Lambretta-pyörä.
Huhtikuun 4. päivänä kerrottiin Turun Sanomissa kahdessa etusivun uutisessa Turun toisen rotaryklubin, Turun Linnan Rotaryklubin perustamisesta.
Klubin presidentti Armas Jokinen kertoi, että toisen klubin saaminen perustuu kaupungin kasvuun yli 100 000 asukkaan.
Perustamista kehiteltiin Turun vanhimman, tuolloin pian 25-vuotiaan Turun Rotaryklubin aloitteesta lähtien, ja toisen klubin perustamiskokous oli 3.4. 1952.
Uusi klubi toimi läntisessä Turussa. Rajana oli Ajurinkatu - Aurakatu - Kaskenkatu - Kaskentie.
Huhtikuun 3. päivänä 1952 kuoli tunnettu poliitikko ja sosiaalipoliitikko Miina Sillanpää, joka oli syntynyt 1866 Jokioisissa.
Ehkä tunnetuin Sillanpään posti on Suomen ensimmäinen naisministerin paikka. Hän oli vuosina 1926-1927 Väinö Tannerin vähemmistöhallituksen apulaissosiaaliministerinä. Nimen ja lujan luonteen vuoksi Tanner veisteli, että Miina olisi parhaiten sopinut hallitukseen sotaministeriksi.
Sillanpää oli kansanedustajana useita kertoja vuodesta 1907 alkaen. Tunnettua oli hänen työnsä vähäosaisten naisten, mm. kotiapulaisten aseman parantamiseksi. Sillanpää pani alulle myös Ensi Koti -ajatuksen. Sillanpään kuollessa näitä koteja oli jo kuusi - yksi Turussa.
Turkulaisen Asla-stipendiaatin, diplomi-insinööri Carl Axel Åleniuksen paluusta koti-Suomeen kerrottiin TS:stä huhtikuun alussa. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka oli Aslan turvin suunnistautunut valtameren taakse. Ensimmäiseen stipendiaattien ryhmään oli valittu 40 opiskelijaa. Åleniuksen toivoma kurssi oli alkanut muita aikaisemmin, ja siksi hänen oli lähdettävä kahden päivän varoitusajalla.
Ålenius oli opiskellut Alfredin yliopistossa. Kemian alan peruskoulutuksen hän oli saanut Åbo Akademissa. Yhdysvalloissa hän perehtyi lasi- ja keraamisen teollisuuden kemiaan.
Ålenius oli Valloissa Korean sodan aikana ja silloin oli teknillisen koulutuksen saaneista kysyntää. Ålenius oli työskennellyt televisioputkitehtaassa, jossa lasin kemiallisiin ominaisuuksiin kiinnitettiin erikoista huomiota.
(02) 269 3326
veli.junttila@turunsanomat.fi
