Pääkirjoitukset

Toinen pääkirjoitus 13.1.2002:
Setelimokasta lisävaiva ja kolhu maineelle

Setecin painamissa euroseteleissä havaitut virheet ovat kiusallinen kolaus maamme maineelle turvapainoalan huippuosaajana. Ongelman suuruutta ei pidä kuitenkaan paisutella suhteettomiin. Kyse on ainakin toistaiseksi vain muutamasta pisarasta uuden valuutan miljardimeressä.

Yhteisvaluutan seteleitä on liikkeellä jo arviolta kahdeksan tuhatta miljoonaa kappaletta. Suomessa painettujen joukosta on löytynyt yksi hologrammiton viisisatanen ja neljä pienempää seteliä, joista puuttuu helmiäisnauha.

Painotyön vaativuuden huomioon ottaen susikappaleiden määrä ei ole hirmuinen, vaikka nekin virheet olisivat saaneet jäädä tekemättä. Rahahuollosta vastaavalle Suomen Pankille laadunvalvonnan pettäminen on tietysti noloa ja aiheuttaa sille melkoisen urakan. Kaikki Setecin painamat kaksi miljoonaa 500 euron seteliä joudutaan jälkeenpäin tarkastamaan.

Kansalaisten kannalta tilanteessa ei ole suuren huolen, saati paniikin aihetta. Virheellisetkin setelit ovat käypää valuuttaa. Tavallisia kuluttajia herkistyneempiä tuntuvat olevan poliitikot, jotka alkuhiljaisuuden jälkeen ovat aktivoituneet asialle.

Sekä pääministeri Paavo Lipponen että Suomen Pankin valtuutetut vaativat päättyvällä viikolla perusteellista selvitystä tapahtuneesta. Keskuspankkia valvovan eduskunnan edustajat pääsivät käyttämään vihdoin isännän ääntä, jonka tasavallan presidentin jylinä on viime aikoina pahasti vaientanut.

Vaikka poliittinen jämäkkyys etenkin näin vaalikauden loppusuoralla nostaa ymmärrettävästi päätään, Setecin ja Suomen Pankin ristiinnaulitsemisessa kannattaisi malttaa mielensä ainakin siihen asti, kun on käytettävissä tiedot rahauudistuksen alkuvaiheista koko euroalueella.

Kenties Suomi ei ole ainoa, jolla on ollut setelien kanssa ongelmia.