Pääkirjoitus 13.1.2002:
Muuttoliike jakaa Varsinais-Suomea
Suomen väkiluku kasvoi tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 0,3 prosenttia eli 13 723 henkilöllä. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli kaksi kymmenystä maan keskiarvoa nopeampaa. Maakunnan ilahduttavaa kehitystä varjostaa kuitenkin muuttoliikkeen jyrkkenevä jako kahteen kastiin.
Turku naapureineen kuului viime vuoden vahvoihin muuttovoittajiin. Alueen 17 kunnasta vain neljän asukasluku väheni ja niidenkin yhteensä vain 83:lla. Aurajoen kaupunki imaisi seutukunnan 2 600 ihmisen väenlisäyksestä reilut puolet ja kolminkertaisti nettomääräisen muuttovoittonsa.
Maakunnan veturin ja sen kehyskuntien menestys on tietysti myönteinen trendi, jota myös luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden ero on tukenut. Turku on vahvistanut asemaansa puoleensa vetävän kasvukeskuksen napana.
Valitettavasti samaa ei voi väkilukutietojen perusteella sanoa Varsinais-Suomen toisesta kasvutaajamasta, Salosta. Ja vielä vähemmän kolmesta muusta seutukunnasta, Turunmaasta, Vakka-Suomesta ja Loimaasta.
Salon seudulla väestönkasvu hiipui kolmannekseen edellisvuodesta. Itse kaupungin vaivaista kolmen asukkaan lisäystä kaupunginjohtaja Matti Rasila selittää tonttipulalla, joka ohjasi muuttovirtaa naapurikuntiin, erityisesti Halikkoon (TS 10.1.).
Salo sai tuta elektroniikkateollisuutta viime vuonna kouraisseen käänteen. IT-toimialan työpaikat eivät lisääntyneet enää vanhaan malliin, Nokia joutui päinvastoin vähentämään väkeä.
Irtisanomiset iskivät ensi kertaa Saloon, jossa on luotettu megayhtiöön kuin vuoreen. Yli kahden ja puolen sadan työpaikan menetys jätti paikkakunnan ilmapiiriin itämään epäluuloisen kysymyksen: mitä seuraavaksi.
Loimaan seudulla, Vakka-Suomessa ja Turunmaan saaristossa väestökato jatkui 2001 lähes entistä tahtia. Niiden asema on yhä huolestuttavampi myös tulevaisuudessa, kun suomalaisia työmarkkinoita alkaa ravisuttaa radikaali rakennemuutos.
Lähestymässä on pitkällinen ajanjakso, jolloin työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan. Pelkästään valtionhallinnon leivistä siirtyy tällä vuosikymmenellä eläkkeelle 75 000 ihmistä. Kuntien runsaasta 400 000 palkollisesta työelämän jättää arviolta kolmannes.
Varsinais-Suomen kehityssuuntia analysoivien asiantuntijoiden mukaan kilpailu työvoimasta alkaa kiristyä selvästi jo kolmen vuoden kuluttua. Se asettaa kunnat uudenlaisen asetelman eteen. Ensisijainen ongelma ei enää olekaan, miten saada paikkakunnalle työpaikkoja, vaan, miten saada töille myös tekijöitä.
Muutos pakottaa kunnat miettimään uusiksi monet keskeiset toimintansa, ei vähiten asunto-, kaavoitus- ja elinkeinopolitiikan. Turun kaltaisten, valmiiksi vetovoimaisten kasvukeskusten mahdollisuudet vastata haasteeseen ovat tietysti paljon paremmat kuin jo nyt muuttotappiosta kärsivien alueiden.
Väestöllisesti taantuvien kuntien viimeisiä oljenkorsia on keskinäisen yhteistyön tiivistäminen. Sen edistämiseksi vireillä on seutukuntakokeilu, johon on valittu kahdeksan aluetta, joukossa myös Turunmaa ja Loimaan seutu.
Vahinko vain, että kokeilun mahdollistava lainsäädäntö on edennyt kovin verkkaisesti. Näillä näkymin starttaamaan päästään vasta 2003 alusta eli vuotta aiottua myöhemmin.
