Pääkirjoitustoimittaja Juhani Heimosen kolumni 10.1.2002.
Brezheneviläistä pysäköintisekoilua
Käteiseuron käyttöönotto on sujunut Suomessa verrattain kivuttomasti.
Meillä ei ole lyöty pitsihansikkaita tiskiin niin kuin berlusconismon Italiassa, jossa liirojen vaihto euroiksi osoittautui pankkivirkailijoille liian stressaavaksi ponnistukseksi.
Poikkeuksia suomalaisessa sujuvuudessa ovat Turun ja muutaman muun kaupungin pysäköintilaitokset.
Parkkimittarien ja -automaattien värkkääminen eurokuntoon on aiheuttanut hässäkän, jonka kuluessa hallintoalamaiset ovat saaneet konkreettisesti tuta, missä kansanvallan kaappi seisoo.
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti tiistaina, että auton saa pysäköidä maksutta paikoille, joissa mittarit hyväksyvät edelleen vain markat.
Ennen armollista myönnytystä kaupungin parkkipalveluissa vallitsi viikon ajan melkoinen mielivalta. Tunnollisesti euroihin siirtyneitä autoilijoita juoksutettiin parkilta toiselle etsimässä mittaria, johon virallinen valuutta kelpaisi.
Ei puhettakaan, että kaupunki olisi järjestänyt pysäköijille vanhan rahan vaihtopisteitä tai tullut muutoinkaan hätiin.
Ne, jotka rohkenivat valittaa tilanteesta kaupungin pysäköinnin valvonnan johtoportaalle, saivat peräti myötätuntoisen vastauksen. Esimiesten mukaan markattomuus oli asiakkaan murhe, ei heidän.
Vallan täyteyden pullistamat pikkuvirkamiehet lukivat alamaisille tiukkaa lakia.
"Pysäköintimaksu on maksettava oli mittari sitten markka- tai euroajassa", jyrisi va. kunnallinen pysäköintivalvoja Ari Korhonen (TS 5.1.).
Hän tiesi kertoa, että pysäköintiä valvotaan Turussa entiseen tapaan koko kahden kuukauden siirtymäkauden ajan.
Että sillä tavalla.
Alkujaan oli siis tarkoitus, että markattomien pysäköijien henkipattous jatkuisi aina helmikuun takarajalle saakka. Niin pitkään hallinto "varman päälle" ennakoi teknisten muutostöiden kestävän.
Ei edes Brezhenevin ajan Neuvostoliitossa osattu asennoitua asioihin näin asiakasystävällisen ihmislähtöisesti.
Turun kaduilla, kujilla ja parkkibaanoilla on satakunta lippuautomaattia ja noin kolmesataa digitaalista tolppamittaria. Niiden uusiminen eurokelpoisiksi on kaupungin työtehonormeja noudattaen tietysti iso urakka.
Ajallista förskottia hommassa ei ollut mahdollista ottaa. Sitä rivakammin kunnallisteknisen osaston olisi luullut tarttuvan toimeen heti uuden vuoden vaihduttua.
Vaan hitaat olivat byrokratian suoritekiireet. Mittareita alettiin vaihtaa eurokuntoon vasta viime torstaina, eurovuoden kolmantena päivänä.
Teknisen osaston etanamaiset elkeet kuntalainen voi vielä ymmärtää. Pysäköintihallinnon koppava ylimielisyys ja oikeudeton suhtautuminen panevat sen sijaan sapen kuplimaan.
Häpeämätön yritys sälyttää siirtymävaiheen ongelmat autoilijoiden niskaan osoittaa, kuinka Turun hallinto on oman tarkoituksensa sisäistänyt. Se ei ole tullut palvelemaan, vaan palveltavaksi.
Asiakkaiden kokemus on, että pysäköintitoimi pitää itseään ennen muuta kunnallisena tulonhankkijana. Se raapii kaupungille rahaa kahta kautta: parkkimaksuista kertyy noin 14 ja virhemaksuista liki 10 miljoonaa entistä markkaa vuodessa.
Ja mikä on raapiessa, kun maksuhaluttomien asiakkaiden valituksiakaan eivät pääse muut sorkkimaan. Ne käsittelee kuluttajaviranomaisten sijasta kunnallinen pysäköinninvalvoja itse.
Runsaat parikymmentä miljoonaa on totta kai bruttonakin tarpeellinen lisä kroonista tulopulaa potevan Turun kassaan.
Näin tökerösti toimimalla kaupungille uhkaa kuitenkin käydä kuin markan suutarille, joka teki kahden markan vahingon.
Kuka tällaiseen paikkaan viitsii poiketa autolla asioimaan saati pysyvästi asumaan, jossa hallinto katsoo oikeudekseen kohdella toimeksiantajiaan miten lystää.
Painukoot pysäköintivalvonnan vastuulliset Helsinkiin oppimaan oikeaa palveluasennetta. Siellä ratikkalippujen myyjät jalkautuivat matkustajien luokse pysäkeille helpottamaan asiakkaiden euroon siirtymistä.
juhani.heimonen@turunsanomat.fi
(02)269 3299
