Johannes Koskisen kolumni 21.8.2001:
Julmat kemikaalit
Viiden ihmiselämän liiskautuminen junan alle Kärkölässä järkytti. Samoin pysäytti aiemmin kahden nuoren julma yliajo suojatiellä Helsingissä. Molemmissa liikenneturmissa syypää löytyi korvien välistä - sinne ahdetuista kemikaaleista.
Huumaavien aineiden käyttö liikenteessä on kasvanut huolestuttavasti. Ripeät vastatoimet ovat tarpeen. Valvontaa ja testausta on lisättävä. Epäillyt tapaukset on syytä ilmoittaa poliisille uusien uhrien välttämiseksi.
Myös lainsäädäntöä on paikattava. Voimassa olevan lain mukaan kuljettajaa voidaan rankaista ainoastaan silloin, kun hänen ajokykynsä voidaan todeta olleen ajon aikana heikentynyt. Kuitenkin kuljettajan elimistön huumepitoisuus jo sinänsä aiheuttaa vakavia riskejä liikenteessä.
Liikenteessä on otettava käyttöön tiukka nollaraja huumeille. Se selkeyttää rangaistavuuden rajaa ja helpottaa valvontaa. Varsinkin autoilevien satunnaiskäyttäjien ja kokeilijoiden huumeiden käyttökynnys nousisi.
Asiaa selvittänyt työryhmä ehdotti huumeiden nollarajan toteuttamiseksi yksinkertaista muutosta rikoslain rattijuopumuspykälään. Samanaikaisesti on syytä täsmentää sääntelyä alkoholin promillerajasta ja sen testaamisesta.
Vastaavasta sääntelystä on voittopuolisesti myönteiset kokemukset parilta vuodelta Saksasta, Ruotsista ja Belgiasta.
Saksassa ja Ruotsissa nollarajan käyttöönotto on lisännyt huumaantuneena ajamisesta nostettujen syytteiden lukumäärän viisinkertaiseksi. Samalla on poliisien koulutusta huumevalvonnassa lisätty, ja kiinnitetty huume-epäilyihin enemmän huomiota liikennevalvonnassa.
Testausmenetelmien kehittyminen luo pian mahdollisuudet myös pikatesteihin ratsioissa. Nollaraja lisäisi jonkin verran poliisin, laboratorioiden, syyttäjien ja tuomioistuinten työtä. Mutta panostus olisi liikenneturvallisuuden ja huumeiden vastaisen työn kannalta perin järkevää.
Laillisille lääkkeille ei voida asettaa samanlaista nollarajaa. Esimerkiksi masennus- ja rauhoituslääkkeet parantavat oikein käytettyinä liikenneturvallisuutta.
Nykyiseen tapaan lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamisen täytyy säilyä rangaistavana silloin, kun ne heikentävät kuljettajan ajokykyä.
Liikenteessä joutuu varautumaan arvaamattomaan ja vaaralliseen käyttäytymiseen. Riskien kasvua - olivatpa kyseessä sitten kemikaalit tai muu holtittomuus - on hillittävä ja estettävä. "Siksi valpas aina mieli, siinä lääke verraton!"
Kirjoittaja Johannes Koskinen on oikeusministeri ja Sdp:n kansanedustaja.
