Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 30.6. 2001:
Lännen painostus tehosi,
Milosevic oikeuteen Haagissa

Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin siirtäminen Hollannin Haagiin odottamaan sotarikosoikeudenkäynnin alkamista käynnisti uuden vaiheen maan lähihistoriassa. Kansainväliselle yhteisölle, joka Bosniassa ja Kosovossa sitoi itsensä Jugoslavian kehitykseen, Milosevicin luovutus oli voitto.

Luovutukseen liittyy kuitenkin pieni kauneusvirhe. Entisen presidentin luovutus YK:n sotarikostuomioistuimelle oli ehto jälleenrakennusavulle. Erityisesti Yhdysvallat sitoi avun Miloseviciin.

Oikeudenkäynnistä tulee kuukausia kestävä. Vaikka Miloseviciin kohdistuvat syytteet ovat kiistattomat, oikeudenkäynti on juridisesti työläs. Oikeudenkäynti on lopputuloksesta riippumatta historiallinen. Ensimmäistä kertaa valtionpäämies joutuu vastaamaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Vuonna 1993 perustetulle Haagin sotarikostuomioistuimelle se merkitsee voittoa ja lisää uskottavuutta.

Jugoslavian nykyinen presidentti Vojislav Kostunica vastusti luovutusta loppuun saakka. Siksi hänet pidettiinkin sen ulkopuolella. Kostunican mukaan YK:n sotarikostuomioistuin on enemmän poliittinen kuin oikeudellinen elin. Kostunican mukaan Milosevic olisi pitänyt tuomita Jugoslaviassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Serbian pääministeri Zoran Djindjic edusti länsimielistä kantaa. Hänen mukaansa mikä muu tahansa ratkaisu kuin yhteistyö Haagin kanssa olisi johtanut maan turmioon. Serbian hallitus teki ratkaisunsa Jugoslavian perustuslakituomioistuinta kuulematta.

Slobodan Milosevicin luovutus saattaakin laukaista Jugoslaviassa arvaamattomia sisäpoliittisia reaktioita. Monen arvioitsijan mukaan lähellä on Jugoslavian lopullinen hajoaminen. Liittovaltio koostuu enää kahdesta osavaltiosta ja Kosovon itsenäistymistoiveet kytevät yhä.

Jugoslavian hajoaminen alkoi kymmenen vuotta sitten, kun Slovenia julistautui itsenäiseksi. Sitä seurasi Balkanin ensimmäinen 1990-luvun sota. Sodat muuttuivat tragediaksi, joka jatkuu yhä. Nyt sotaa käydään Makedoniassa. Siellä tilanne voi riistäytyä ja levitä yli rajojen.

Jugoslavian sisäiset kiistat kärjistyivät Milosevicin luovutuksen jälkeen. Luovutusta vastustanut sosialistinen SNP-puolue, joka on Milosevicin entinen yhteistyökumppani, varoitti, että luovutus voi johtaa liittovaltion hajoamiseen. SNP on montenegrolainen puolue ja se on kieltäytynyt yhteistyöstä luovutusta ajaneen Serbian DOS-koalition kanssa.

Jugoslavian sisäinen tilanne on ollut poliittisesti herkkä, vaikka Milosevicin huhtikuinen pidätys rauhoittikin ilmapiiriä. Montenegro saattaakin käyttää tilannetta hyväkseen ja irrota liittovaltiosta. Se saattaa puolestaan sysätä Kosovon itsenäistymispaineet liikkeelle.