Pääkirjoitus 28.6. 2001:
Varsinais-Suomi tähtää
kestävälle nousu-uralle
Varsinais-Suomella on Suomen mitoissa vahvuuksia vaikka muille jakaa. Osa niistä on kirjattu maakuntasuunnitelmaan, jossa tähytään vuoteen 2020. Menestyksen pohja on maantieteessä, varsinaissuomalaisissa ja alueella toimivissa yrityksissä ja yhteisöissä.
Tämän toteamiseen ei tarvita näkijää. Eväänsä maakunnalla on ollut aina. Maakunta on ollut ja on portti Eurooppaan. Maakunnasta löytyy osaamista uusimmasta tekniikasta maatalouteen. Maakunnasta alkaa maamme historia. Luontoa riittää saaristosta suomaisemaan. Mahdollisuuksia ei ole kyetty hyödyntämään likikään täysimääräisesti. Liian moni hyvä hanke on kaatunut eripuraan. Lisäksi monen hankkeen valmistuminen on jumiutunut valitusviidakkoon.
Varsinaissuomalaisten keskinäinen kiistely on hyödyttänyt muita. Se on tiedetty, mutta se on kestetty aito varsinaissuomalaiseen tapaan. Varsinais-Suomen liiton teettämä imagotutkimus kertoi, miltä maakunta näyttää muiden silmin. Tulos ei yllättänyt ketään. Sisäänlämpiävä, hidas ja kankea lounaiskolkka ei houkuttanut.
Nyt on aivan ilmeisesti tapahtunut käänne päättäjien asenteissa. Toivon mukaan muutos on pysyvä, sillä vain se takaa maakunnan kestävän kehityksen. Muutoksen merkin voi tiivistää E18-tiehen. Rivakkuus, jolla tie on viime vaiheessa edennyt, on ollut mahdollista vain maakunnan päättäjien yksituumaisuudella.
Maakuntasuunnitelmassa 2020 ja maakuntaohjelmassa vuosille 2001 - 2004 maakunnan lähitulevaisuus on kirjattu kuin vastaavissa viisivuotis- tai muissa tavoitepapereissa. Sihteeristö on pyrkinyt noudattamaan päättäjien toiveita. Myös kaikenkattavuus tuo lisää väljyyttä.
Parhaimmillaan ohjelmapaperi on suunnannäyttäjä. Julkisella sektorilla ja etenkin EU-aikana se on myös kehittämisväline, jolla pyritään vaikuttamaan unionin rahavirtoihin. E18 on myös konkreettinen esimerkki julkisen vallan ratkaisuista, joista myös yksityiset yritykset hyötyvät.
Maakuntasuunnitelmassa muistutetaan, että keskeinen lähtökohta ja kokonaisuuden koossa pitävä voima on eri tahojen ennakkoluuloton ja aito yhteistoiminta, jossa osapuolten hyödyt tunnistetaan ja ne ovat tasapainossa. Sen pitäisi olla vähintäänkin alueen jokaisen kunnanjohtajan huoneentauluna.
Suunnitelman väkilukutavoite on yksityiskohta, jonka kautta voi tarkastella ja arvioida lähivuosien muutosta. Tavoite on realistinen, realistisempi kuin Turun kaupungin tuorein vastaava. Tavoitteen mukaan maakunnan muuttovoitto on vuosittain parisentuhatta asukasta. Valtaosa lisäyksestä on siirtolaisia. Se edellyttää aktiivisuutta.
Tavoitevuonna 2020 maakunnassa on noin 50 000 syntyperältään ei-suomalaista varsinaissuomalaista. Työikäisistä joka kymmenes on muualta tullut. Koululaisista joka kuudennen vanhemmat ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Eniten kasvaa kuitenkin eläkeläisten joukko. Parin vuosikymmenen kuluttua maakunnassa on noin satatuhatta yli 65-vuotiasta.
Tavoite, jonka mukaan elämisen laatu on Varsinais-Suomessa parasta Suomessa, on haastava mutta oikea. Edellytykset ohjelman ja suunnitelmien osoittamaan kehitykseen ovat olemassa.
