Pääkirjoitus 9.6.2001:
Blairin toinen murskavoitto
löi konservatiivit kanveesiin
Britannian neljän vuoden takaisissa parlamenttivaaleissa Tony Blair ja työväenpuolue nousivat valtaan maanvyöryvoitolla. Vaalien ainoa yllätys oli voiton suuruus. Konservatiivit putosivat polvilleen.
Torstaina käydyt vaalit olivat likimain toisinto neljän vuoden takaisista vaaleista, vaikka äänestysprosentti jäi noin 60 prosenttiin. Luku on alhaisin toisen maailmansodan jälkeen. Selittäjänä pidetään vaalien siirtymistä ja 'ennaltatiedettyä' vaalitulosta. Gallupit povasivat Blairin menestystä.
Tony Blair nousi valtaan uutena kasvona ja uuden politiikan airueena. Hän edusti uutta työväenjohtajaa ja onnistui markkinoimaan kolmannen tiensä myös keskiluokalle. Blair on myös mediakasvo, jollainen konservatiivijohtaja William Hague ei ollut.
Työväenpuolueen historiallinen voitto antaa sille mahdollisuuden ennätyspitkään hallituskauteen. Voitto on myös haaste: puolue on entistä tarkemmassa seurannassa. Blairin tehtävänä on nyt lunastaa ne lupaukset, joita vaalikampanjoissa on annettu. Listalla ovat ennen muita koululaitos, terveydenhuolto ja julkinen liikenne.
Konservatiiveille tappion suuruus on takaisku, josta toipuminen ottaa aikaa. Puheenjohtaja William Hague heitti pyyhkeen kehään. Hän oli ensimmäinen konservatiivijohtaja sitten 1920-luvun, josta ei tullut pääministeriä. Puolueessa käynnistyykin välittömästi seuraajan etsintä ja itsetutkiskelu.
Brittipolitiikassa on tapahtunut muutos, joka voi ennakoida pysyvämpiäkin seurauksia. Britanniassa on ollut politiikan alueita, joita on pidetty itsestään selvästi asioina, jotka ovat konservatiivien hanskassa. Esimerkiksi valtiontalous ja järjestyksenpito olivat asioita, joissa entiseen ammattiyhdistysliikkeeseen kytkyssä olleeseen työväenpuolueeseen ei luotettu.
Blair on käynnistänyt muutoksen, joka on vienyt konservatiiveilta uskottavuutta ja poliittisia syömähampaita. Muutokseen vaikuttaa sekin, miten nytkin hyvin menestyneet liberaalidemokraatit hoitavat korttinsa jatkossa. Jos puolue kykenee kasvattamaan kannatustaan etenkin konservatiivien kustannuksella, puolue kolkuttaa pian konservatiivien kantaan.
Vaalikampanjassaan konservatiivit pelottelivat brittejä Emulla, mutta turhaan. Vaalitulos voidaankin nähdä eräänlaisena mandaattina hoitaa britit rahaliittoon. Emu ei näkynyt työväenpuolueen kampanjassa, mutta puolue on Emu-myönteinen - kunhan ehdoista sovitaan. Britit saanevat aikanaan äänestää asiasta.
