Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 31.3.2001:
Kiista taisteluhelikoptereiden
hankinnasta natisuttaa hallitusta

Sotilaallisten uhkakuvien muuttuminen on vaikuttanut myös Suomen puolustusvoimien kehittämiseen. Nyt voimavaroja keskitetään kykyyn torjua iskuja elintärkeitä kohteitamme vastaan. Tämä vaatii tulivoimaa sekä nopeasti liikuteltavien prikaatien kehittämistä. Tehokkaan iskuvoiman luomisessa helikopterit näyttelevät yhä tärkeämpää osaa.

Kehityksen suunta on varmasti oikea, mutta kalliiksi kehitteillä olevat valmiusyksiköt helikoptereineen tulevat. Jopa niin kalliiksi, että hinta alkaa jo horjuttaa vakavasti hallitusyhteistyötä. Etenkin vasemmistoliitto on suhtautunut jo pitkään helikopterihankintoihin pitkin hampain. Kiista puolustusmäärärahoista on lykännyt myös hallituksen puolustusselonteon antamista hämärään tulevaisuuteen.

Hallituksella on edessään kolme vaihtoehtoa puolustusbudjetiksi, joista alhaisin rajaa budjetin nykytasolle eli 9,5 miljardiin markkaan. Kalleimman vaihtoehdon mukaan puolustusmenot nousisivat 12 miljardiin vuositasolla. Kiista koskee siten runsasta kahta miljardia markkaa.

Vasemmistoliittoa närästää ennen kaikkea taisteluhelikoptereiden parin miljardin markan hankintahinta, joka puolueen mielestä ei sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan köyhiltä otetaan pois supistamalla köyhyyspakettia. Tilanne on pannut vasemmistoliiton johdon jo miettimään, voiko puolue enää jatkaa hallituksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pääministeri Paavo Lipponen ei ole antanut vasemmistoliiton niskoittelun häiritä itseään. Lipponen on edelleen vakaasti sillä kannalla, että kuljetushelikopterit vaativat tuekseen taisteluhelikoptereita ja että päätös niiden hankkimisesta on tehtävä mahdollisimman pian. Lipposen kanta on johdonmukainen, koska yksi turvallisuuspolitiikkamme pääelementeistä on uskottavan puolustuksen ylläpitäminen.

Sen paremmin pääministeri kuin vasemmistoliittokaan tuskin aivan helposti perääntyvät kannoistaan, joten odotettavissa on mojova riita, joka siirtynee kuitenkin loppukesällä pidettävään budjettiriiheen. Seuraavan kerran puolustusselonteko tosin on esillä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa huhtikuun loppupuolella, mutta siihen mennessä mitään ratkaisevaa tuskin tapahtuu.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomen puolustusmenot kuuluvat alhaisimpiin Euroopassa. Myös köyhyyden torjunnan kustannuksissa Suomi jää alle EU:n keskitason. Tältä pohjalta lähtien ei pitäisi olla ylivoimaista löytää rahaa kummallekin tärkeälle alueelle.