Pääkirjoitus

Päivän Pistot -kolumni/Aimo Massinen
Niinistö ei sovi oppositioon

Kokoomuksen puheenjohtajuus oli tällä viikolla hetken kierrätyksessä. Sauli Niinistö "tarjosi" tuoliaan muille, mutta kun kukaan ei tarttunut tilaisuuteen, Niinistö ilmoitti olevansa valmis jatkamaan puheenjohtajana.

Seuraajaehdokkaina mainitut Olli-Pekka Heinonen ja Ville Itäläkin kiirehtivät kilvan vakuuttamaan, että on erittäin hyvä, jos Sauli suostuu jatkamaan.

Kokoomuksessa vallitsee niin auvoinen ja unettava tunnelma, että kesäkuun Lahden puoluekokous voitaisiin peruuttaa tarpeettomana.

Niinistö on toiminut kokoomuksen kipparina nyt suvereenisti seitsemän vuotta. Hän on maan suosituin poliitikko, jos tasavallan presidenttiä ei lasketa mukaan.

Niinistö nauttii aidosti myös omiensa luottamusta, mikä ei ole itsestään selvää kaikissa muissa puolueissa. Hallituksen politiikka tyydyttää kokoomuslaisia. Noin 70 prosenttia kokoomuslaisista katsoo Niinistön onnistuneen tehtävässään hyvin.

Kun Ilkka Kanerva luonnehti aikoinaan Niinistöä värittömäksi juristiksi ja tyypilliseksi yhden kauden kansanedustajaksi, ennustus ei olisi voinut pahemmin mennä vikaan. Tästä asiantuntijalausunnostaan Kanerva onkin saanut maksaa kalliin hinnan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Niinistöllä on nyt niin vahva asema, että hän voi hauskuttaa politiikkaa seuraavaa yleisöä kiemurtelevilla jahkailuillaan presidenttiehdokkuus- ja puheenjohtajakysymyksissä.

Niissä on jo hieman pelleilyn makua, mutta sitäkin enemmän myös poliittista taktikointia. Tiistaisella esiintymiselläänkin Niinistö vain kirkasti korvaamattomuuttaan, vaikka hän olikin leikkivinään suurta demokraattia.

Niinistön asema horjui hetken epäonnistuneen presidentinvaalin jälkimainingeissa, mutta itse hän teki varmasti viisaasti kieltäytyessään presidenttiehdokkuudesta. Siitä rumbasta hän ei olisi selvinnyt voittajana. Vaikka Niinistö on suosittu poliitikko, ei hän ole koko kansan eikä edes puolen kansan villitsijä.

Niinistö sai viime eduskuntavaaleissa Helsingissä yli 30 000 ääntä, mutta hän ei ole tavallisen tuulipukukansan suosikki.

Hyvä henkilökohtainen kannatus ei myöskään siirry puolueen hyväksi laajemmin. Kokoomuksen kannatus on junnannut paikallaan tai jopa kääntynyt laskuun. Kokoomus on ensisijaisesti vauraan väen puolue.

Kokoomuksen kannatus jää nykyään monta prosenttiyksikköä keskustan suosiosta, mikä saattaa merkitä sitä, että vuodesta 1987 alkanut yhtäjaksoinen hallituskausi päättyy oppositioon vuonna 2003. Tähän vaaraan on Niinistökin suljettujen ovien takana viitannut.

Ei ihme, että Nykypäivän päätoimittajan tehtävästä televisiotyöhön vetäytynyt Jarmo Virmavirta viritteli lähtiäiskolumnissaan kokoomuksen, keskustan ja vihreiden yhteistyötä. Vihreätkin kelpaisivat hädässä porvarihallituksen pehmentäjäksi ja astinlaudaksi.

Mutta jos kokoomus joutuu oppositioon, myös puheenjohtajakysymys joutuu uuteen valoon. Niinistö on tottunut käyttämään valtaa. Hän ei sovi oppositiojohtajaksi, tyhjän räksyttäjäksi.

Kokoomuksessa kannattaisi varautua siihen, että yksi kaunis päivä Niinistö lähtee johonkin merkittävään kansainväliseen tehtävään ja vie keskustan kauniin kansanedustajan Tanja Karpelankin mukanaan.

Ei ole olemassa korvaamattomia puoluejohtajia eikä edes korvaamattomia valtiovarainministereitä.

Mutta missä ovat kokoomuksen naiset? Mikseivät naiset ole lähdössä puheenjohtajakamppailuun? Maija Perhokin on vaipunut näkymättömäksi napinpainajaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pirkko-Liisa Ollila ja Sari Sarkomaa ovat Ville Itälän lisäksi kokoomuksen varapuheenjohtajia, mutta nuo naiset harva tuntee edes nimeltä.

Sirpa Pietikäisellä on nimeä ja kykyä, mutta hän on nykykokoomukselle liiaksi vasemmalla. Piia-Noora Kauppikin muistetaan, mutta räväkkä Piitu on enemmän oikealla ja vähemmän oikeassa.

Kokoomuksen näkyvin nainen on viime aikoina ollut Suvi Lind´en , missikisojen tuomari ja viihdeohjelmien näyttelijä, joka on profiloitunut myös urheilun ja kulttuurin kentillä. Uskottavuuden kanssa on vain niin ja näin.

Ehkä kokoomuksen tulevaisuuden nainen on sittenkin Sari Sarkomaa, Z-leiriin lukeutuva helsinkiläinen kansanedustaja. Hän on puolueen tulevaisuusohjelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.

Sitä paitsi Sarkomaa vastustaa riittävästi "jakopolitiikkaa" - ja demareita. Se kantaa kokoomuksessa jo pitkälle.
Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.